Painajaisia

463 24 4
                                    

                                   Draco 
Kylmät väreet kulkivat läpi kehoni ja Näin verta valuvan, kuolonsyöjät olivat hyökänneet tylypahkaan. Yksi niistä meni Harryn luo ja heilautti sauvaansa kohti. Hyppäsin istumaan
sängylleni haukkoen happea. Vilkaisin vierelleni ja siinä tuo nukkui sikeästi. Se oli vain uni, Harryllä oli kaikki hyvin. En kuitenkaan saanut enää nukuttua, joten katsoin loppuyön kun hän nukkui, ja yritin nukahtaa. En onnistunut nukahtamaan, pian Potter alkoi availemaan silmiään. Minä suljin omani pikaisesti. Harry nousi ylös ja nappasi vaatteensa tuolilta. Sillä välin kun tuo oli vaihtamassa niitä, nousin itse istumaan. Koko muu tupa nukkui vielä. Nappasin omatkin vaatteeni ja menin eri huoneeseen vaihtamaan ne.

Seuraavana olisi huispausharjoitukset. En itse jaksanut pyrkiä joukkueseen. Mutta päätin mennä katsomaan kuitenkin. Kentällä oli rohkelikot ja luihuset, Harry oli näköjään vieläkin joukkueen etsijä. En ihmettele sillä tuo oli todella hyvä etsijänä. Näin Harryn liitelevän ilmassa, selvästi nauttien lentämisestä. Äkkiä tuon ote lipsahti ja tuo tipahti suoraan maahan, selälleen. En tiedä miksi, mutta hetken mielijohteesta ryntäsin tuon luo ja panikoin oliko tuolla kaikki hyvin. "Harry! Herää" sanoin samalla kun ravistin tuon päätä. Tuo oli tajuton.
"Hakekaa nyt joku tänne!" Huusin katsoen muita, yksi poika lähtikin jo juoksemaan apua, muut katsoivat minua ihmeissään. Enhän minä välittänyt Potterista, ja nyt näytti kuin rakastaisin tuota koko sydämmestäni. Tajutessani sen, nousin ylös ja lähdin harppomaan pois. En olisi halunnut jättää tuota tuonne makaamaan. Enkä tiedä miksi edes välitin, enkä varmaan koskaan saisi tietää.

Olin menossa nukkumaan, vilkaisin kuitenkin vielä vieressäni olevaa paikkaa, joka oli tyhjillään. Potter nukkui sairastuvassa, kai tuo kuitenkin oli hereillä. Nousin ylös puin paidan päälleni. Lähdin hiipimään sairastuvan luo. Raotin huoneen ovea, sairastupa oli tyhjä, lukuunottamatta Harryä. Tuolla oli valo päällä ja tuo istui ja tökki kättään.
"Harry?" Kysyin samalla kun kävelin tuon vieressä olevalle tuolille istumaan.
"Draco?" Tuo sanoi selvästi ihmeissään. 
"Mitä sä täällä teet?"  Hän vielä lisäsi. Niinpä, mitä minä täällä teen.
"Um.. näin ku sä tipuit, ja aattelin tulla kattoo miten pärjäät" sanoin ja laskin katseeni jalkoihini. En nähnyt tuon kasvoja, mutta uskoisin että tuo hymyili. Pian tuo alkoi haukkomaan happea ja ähisemään kivusta. Nostin katseeni välittömästi ja olin jo tarttumassa tuosta kiinni. Mutta hillitsin itseni,  "Harry? Mikä on?" Päätin kysyä.
"Ei mitään, ne anto mulle jotain lääkettä, joka kuulemma sattuis ihan vähän kun se alkaisi vaikuttaa." Tuo sanoi heti kun kipu oli ohi.
"Siis mitä sun kädelle tapahtu?" Kysyin
"Se kai lähti sijoiltaan" tuo sanoi ja vilkaisi kipsissä olevaa kättään. Tuijotin kipsiä hetken, häntä varmaan sattuisi jonkun verran.
Nousin ylös ja olin lähtemässä takaisin tupaani.
"Draco?" Harry kuitenkin sanoi. Käännyin vain ympäri ja pysähdin.
"Voisiks sä jäädä tänne?" Tuo sanoi, miksi hän pyytäisi minua jäämään?
"Siis kun Voldemort on liikkeellä ja en haluis olla yksin" Tuo lisäsi. Olihan siinä järkeä, olin ainut ihminen koko huoneessa tuon lisäksi, hän ei voisi pyytää ketään muuta. Ja olihan Harry myös Voldemortin kohde.
"Joo, tietysti" sanoin ja kävelin takaisin istumaan tuolille.
Harry hymähti ja sulki silmänsä. Ei minulla ollut mitään muutakaan tekemistä, joten miksi ei vahtia ettei murhaaja vain tullut tappamaan tuota. En ollut unohtanut sitä, että olin Voldemortin alainen, tehtävää en kuitenkaan ollut saanut vielä. Heräsin ajatuksistani kun Harry alkoi haukkoa happea ja pyöriä levottomasti. Hyppäsin tuon vierelle seisomaan ja aloin ravistelemaan tuota.
"Harry!" Huutokuiskasin ja sainkin tuon hereille. Harry oli hiestä märkä ja Ei pystynyt hengittää normaalisti.
"Rauhotu, se oli vaan unta" rauhoittelin tuota.
Pian Harryn hengitys tasaantui. Tuo pomppasi istumaan ja laski päänsä käsiensä varaan, Harryn hiukset olivat liimautuneet kiinni tuon otsaan.
"Mitä unta se oli?" Kysyin pelkästä mielenkiinnosta.
"Mä en... Voldemort" tuo mumisi, hän ei selvästi halunnut muistella.
"Ei se mitää, kerrot jos haluut" lisäsin, sillä en halunnut olla töykeä, vaikka yleensä olin töykeä, en vain juuri nyt halunnut.
Harry hymähti ja nyökkäsi minulle. Tuo painautui vasten tyynyään ja sulki silmänsä. Kyllä minua kiinnosti mitä unta tuo oli käynyt läpi, toivottavasti tuo kertoisi joskus. Siirsin tuon hiukset pois tuon otsalta ja korjasin tuon peittoa. Tuo nukkui jo sikeästi, toivottavasti ei näkisi uutta painajaista. Minusta tuntui oudolta sillä en tuntenut hillitöntä vihaa tuota kohtaa, ainakaan enää. Olin myös surullinen, sillä minut oli merkattu palvelemaan Voldemortia, ja jos Voldemort saisi tietää etten enää vihaa Potteria, siitä ei seuraisi hyvää. Kuitenkin nyt välitin vain siitä, että Harry saisi nukkua rauhassa.

This will never work, but we can tryWhere stories live. Discover now