"Vittu vihdoinki!"

9 3 0
                                    

(Merkitsen tässä tarinassa takauman *-merkeillä.)

Heinäkuu 2022

Rojahdan parhaan ystäväni viereen sohvalle ja katselen seinää. Ystäväni kietaisee kätensä ympärilleni ja painaudun tuon kainaloon. "Ei vittu, enpä olis uskonu että porukat ois päästäny mut asuun sun kans..." naurahdan ja katselen häntä lempeästi. "No niinpä... niitte ilme oli kyl kultaa, ku kerroit että ollaan tunnettu netin kautta kaks vuotta ja päätettiin muuttaa samaan kämppään." hän nauraa ja halaa minua tiukasti. Nautin tuon rutistuksesta. "Aalo, sä rutistat mut pilalle!" nauran ja nousen hänen syliinsä istumaan. "Enkä rutista..." ystäväni hymyilee leveästi.
"Eikö ookki outoo kuinka nopeesti meist tuli nii läheisii, oltiin juteltu varmaa kaks viikkoo..." totesin muistellen.

*
(Joskus huhtikuussa, karanteenin aikaan vuonna 2020)
Avasin discordin ja yritin saada itselleni seuraa. Rullailin puhekanavien sekä servereiden välillä, kunnes päätin jäädä yhdelle puhekanavista. Tein samalla koulutehtäviäni ja tarkkailin serverin keskusteluja. Hetken päästä kuulin, kuinka joku ilmestyi seurakseni.

"Terve tyhämi, mikä meno?" naurahdin huomatessani tutun näköisen profiilikuvan. "Saatana ku on tukkosta!" poika huusi mikkiin niin kovaa, että tiputin puhelimeni. "VITUN PÄLLI!" räjähdin nauruun ottaessani puhelinta lattialta. Hetken päästä toinen kavereistani, Ekdaali, ilmestyi. Me vain juttelimme ja minä autoin poikia matikassa. Vähän aikaa kului, kunnes kanavalle liittyi lisää ihmisiä, kohta meitä oli jo kymmenen. Yksi heistä kiinnitti huomioni. Tyyppi nimeltään Alert.

Siitä se sitten alkoi. Perustimme oman serverimme kolmen yhteisen kaverimme kanssa, aloimme höpötellä siellä. Minne tahansa meninkin, Aalo oli aina mukanani. Kun tein tehtäviä, Aalo oli siinä, kun menin lenkille, hän oli lenkkiseurani. Kuuntelimme useasti musiikkia ja juttelimme niitä näitä, tutustuimme paremmin. Muutaman viikon kuluttua, tajusin olevani korviani myöten kusessa häneen. Ja niin hänkin oli minuun.

Sitten alkoi kesäloma. Päätimme tehdä oman LGBTQ-aiheisen serverimme, jonne jokunen ihminen liittyikin. Se oli hauskaa...
Sitten erehdyin kerran kysymään, että olisiko Aalo vielä kiinnostunut minusta. Hän sanoi ettei ollut ja oli pahoillaan. Se tuntui todella pahalta ja hetkeen en voinut edes ajatella häntä kunnolla.

Pikku hiljaa, kaikki parantui. Minä sain tyttöystävän ja välimme lämpenivät Aalon kanssa. Hän oli aina siinä kun häntä tarvitsin. Pian aloin kutsumaan häntä isäkseni, vaikka olenkin häntä vanhempi. Hän puolestaan on minua isompi.

Aloimme tosissamme suunnitella yhteenmuuttoa sinä samana syksynä. Kun minä ja tyttöystäväni erosimme ennen joulua, Aalo oli ensimmäisiä joille tästä kerroin. Hän auttoi minua pääsemään yli ja puskemaan kaiken paskan pois tieltäni. 170:n kilometrin välimatkasta huolimatta, meistä tuli läheisimmät ja parhaimmat ystävykset ikinä. Hän valvoi vierelläni melkein aina jos häntä tarvitsin, nukahdimme videopuheluihin ja vietimme pitkiä päiviä vain jutellen ja pelaten. Tajusin rakastavani häntä enemmän kuin mitään.
*

Huokaisen ja rutistan ystävääni. "Äijä, me tehtiin se... me ollaan elossa ja me tehtiin meiän unelmasta totta..." mumisen tuon rintaa vasten. Tunnen kuinka Aalo silittää päätäni ja haukottelen. "Mä rakastan sua..." hymisen hiljaa ja kohotan päätäni. Hän katselee minua tyynesti ja silittelee selkääni. "Pitäiskö pikku bottomin mennä nukkumaan?" tuo kysyy kiusoitellen ja virnistää. Näytän kieltäni ja suukotan hänen otsaansa. "Kissing the homies good night!" naurahdan unisena.

"Pitääks sut kantaa nukkumaan?" Aalo kysyy. Nyökkään ja otan paitani pois ennenkuin korjaan asentoani. "Jooooo......" mumisen. Ystäväni nostaa minut ylös ja kantaa huoneeseeni. "Sä jäät mun viekkuun, ok?" sanon hiljaa ja pidän hänestä kiinni tiukasti. "Tottakai pikkune." tuo naurahtaa ja laskee minut alas. Käperryn kippuralle ja ojennan käsiäni. "Tuu tähä nii cuddlataan koko yö..." hymisen.

Aalo laittaa pimennysverhon alas, ennenkuin tulee viereeni selälleen. Kipuan hänen päälleen ja painan pääni hänen leukansa alle. Haukottelen leveästi. "Hyvää yötä..." mumisen sulkiessani silmäni. Tunnen ystäväni kädet selälläni ja kuulen tuon kuiskaavan jotain, ennenkuin nukahdn siihen onnellisena.

Kamu telah mencapai bab terakhir yang dipublikasikan.

⏰ Terakhir diperbarui: Jan 30, 2021 ⏰

Tambahkan cerita ini ke Perpustakaan untuk mendapatkan notifikasi saat ada bab baru!

Ropeja/Joitain tarinoitaTempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang