Kauhutarinoita

Halloween

Mikä ihmeen halloween? Halloweenin on uskottu polveutuvan erittäin vanhasta Samhain festivaalista jolloin juhlittiin kelttiläistä uuttavuotta (lokakuu 31). Tätä festivaalia myöhemmin muunsi kristillinen käsitys, sillä sitä ei nähty paholaisen päivänä vaan "All Hallows" tai "All Saints Day", eli pyhäinpäivän aattona, ja vuosien saatossa sen nimeksi muovautui halloween. Suomessa pyhäinpäivä on yhä tuttu käsite ja suositumpi kuin kauhugenren juhla halloween.

Englannissa halloweenia juhlittiin, ja paikoitellen myös yhä juhlitaan pukeutumalla naamioihin, ennustamalla, poimimalla omenoita suulla ämpäristä ja sytyttämällä lyhtyjä. Nykyään se on hauskanpidon ja leikkien ilta joka on muunneltu amerikkalaiseen tyyliin.

Halloween nähtiin myös taikojen iltana sillä ihmisten odotettiin suojelevan niiden avulla itseään pahoilta voimilta. Kyseisenä iltana jokainen matka talon ulkopuolelle piti tehdä ennen auringonlaskua ja paras tapa suojata itsensä oli kantaa leivänpalaa jonka päälle oli ripoteltu suolaa, koska suolan uskottiin suojelevan noidilta.
Uskottiin että pihlajalla oli maagisia voimia, jotka koottii puusta kaiverrettuun ristiin ja sitä kannettiin kädessä tai se kiinnitettiin hevosen suitsiin. Tämä perinne on yhä käytössä joillakin ihmisillä Somersetissa (Englannin lounaisosassa). Uskottiin myös että kylien ovet piti lukita tänä kyseisenä yönä jotta yliluonnolliset voimat eivät päässeet talon sisälle ja jääneet sinne ikuisiksi ajoiksi. Ihmiset eivät olleet ainoita jotka tarvitsivat suojelua vaan myös talon karja, jonka vuoksi talliin jätettiin palava kynttilä yöksi suojelemaan eläimiä.

Useissa halloweeniin liittyvissä perinteissä uskottiin usein että se oli aikaa jolloin kyettiin tapaamaan henkiä/kummituksia ja se oli niiden ainut mahdollisuus tavata omaisia ennenkuin talvi tulee. Se on myös tärkeä ilta joissakin noitakalentereissa, joka selittää ehkä myös sen miksi halloweenia sanotaan vuoden aavemmaisimmaksi yöksi.
Vanhoissa yhteisöissä se oli yö jona meediot ja mielikuvitukselliset ihmiset kykenivät näkemään aaveen kävelemässä maan päällä. Silloin monet taikauskot olivat jopa suuremmassa roolissa kuin normaalisti sillä pitihän pahat voimat ja henget pitää loitolla ja taata kaikkien elämälle valoisa tulevaisuus.
Perinteisesti kaikista yleisimmät asiat joita uskottiin kohtaavan sinä iltana olivat noidat, velhot ja taikurit. Esi-isämme tunnetaan siitä että heillä oli erilaisia rituaaleja ja uskomuksia joilla he suojelivat itseään niiltä. Lokakuun 31 päivän ja marraskuun 1 päivän aikana näitä uskomuksia kunnioitettiin paljon enemmän kuin nykyään, sillä halloweenin uskottiin olevan päivä jolloin paholainen on vahvimmillaan ja jokainen ihminen tarvitsee enemmän suojelua.

Yhdysvaltain vanhassa formaatissa maalaisyhteisöissä keskityttiin rovioiden polttamiseen sillä tulen uskottiin olevan suurin peloke pahaa vastaan. Kuten keskikesän iltana jona ihmiset tapaavat tulen ympärillä ja kantavat soihtuja ja veisuavat, rituaalissa karkoitettiin paha ja kutsuttiin hyviä henkiä auttamaan taistelussa pahaa vastaan jotta heidän perheensä ja peltonsa selviäisivät pitkän talven yli.

1800-luvulle asti Lancashiressä (Yhdysvallat) harjoitettiin tapahtumaa nimeltä "Lating" tai "Lighting the Witch". Ihmiset tapasivat nummilla ja kävelivät kynttilät kädessä ympäriinsä kello 23:00-00:00 välisenä aikana. Jos kynttilät paloivat tasaisesti, nähtiin se merkkinä siitä että ihmiset olisivat turvassa seuraavan vuoden ajan. Jos kynttilä sammui (sanottiin että noita puhalsi sen), uskottiin sen olevan paha enne.
Vanha uskomus Irlannista paljastaa että jos kuulet askeleita pimeässä takaasi halloweenina, sinun ei pitäisi katsoa taaksepäin sillä uskottiin että askeleet kuuluivat yhdelle kuolleista joka seuraa sinua. Jos käännät kasvosi heihin päin liityt pian heidän joukkoonsa.

Suomen perinteen mukaan on juhlittu kekriä. Kekri oli palvelusväen syysjuhla. Ensimmäisenä päivänä syötiin herkkuja ja huviteltiin. Kekrin toisena päivänä lähdettiin "kekriä kiertämään". Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar, jonka iso rinta oli täynnä nännejä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. Kylän Kaisaksi puettiin kylän pisin tai komein mies. Hän vartioi pukkia. Pukki vieraili usein myös nuutinpäivänä, jolloin sitä kutsuttiin nuuttipukiksi.