Kun olo poukkoilee laidasta laitaan
Kun olo on niin paha, että pienet, naurettavatkin asiat saavat veren kiehumaan ja ärsytyksen mittarin hipomaan taivasta. Tekee mieli huutaa, paiskoa tavaroita ja tuhota kaikki ympäriltään.
Mutta huomenna olo saattaakin olla jälleen ihan samanlainen, mutta silloin kaikista ärsyttävimmätkin asiat eivät jaksa liikuttaa. Tekee mieli vain tulla sängyn nielemäksi ja toiseen maailmaan kuljetetuksi. Sellaisen, jossa ei ole lisäkseni ketään muuta.
Ajatukset ja tunteet kimpoilevat suuntaan ja toiseen, kuin flipperissä vilisevä pallo. Kolahtelee kilahdellen ja äänitehosteiden säestämänä paikasta toiseen, keräten jokaisesta tunnelista ja rampista lisäpisteitä kotiin. Lisäkyyneliä poskille.
Tällä hetkellä olo on tyhjä, muttei seuraavista sekunneista voi koskaan tietää. Kenties romahdan yhdennentoista kerran tähän tuntiin? Kenties innostun jostain turhasta?
Monet kommentoivat ilmaisemaani tyhjään oloon usein positiivisesti. "No silloin ei ainakaan ole paha olla". Mutta tyhjä olo ei ole neutraali olo, tyhjä olo ei tunne iloa tai surua, vaan mikään asia ei tunnu miltään. Edes ajatus rakkaastani ei sytytä niitä vatsassa lepattelevia perhosia tässä olossa. Edes ajatus läheisten kuolemasta ei ravistele kehoa tai ahdista. Olo on tyhjä. Se on pahempi kuin paha olo.
"Painava hiljaisuus, joka hitaasti musertaa alleen
Paine, joka puristaa kokoajan vain entistä lujempaa
Kyyneleet, jotka valuvat jo niille tuttuja puroja pitkin
Veri, joka valuu valkeaa ihoa vasten, aivan kuin se olisi aina tehnyt niin
Tunne, että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta ei uskalla tehdä sitä liikettä"
-(omasta)Kirjasta 11. Huhtikuuta
YOU ARE READING
Palanen taivasta ripauksella hulluutta
RandomSärkyneen sydämen palasia Suurempi tai pienempi ripaus hulluutta Pieni tuppo vaaleanpunaista hattaraa Kaksi sydänströsseliä Mausteseos pelkoa, ahdistusta sekä jännitettä Sekoita reilusti: heittele, visko, ravistele ja pyöritä kulhoa, kuin se olisi k...
