I Need You | hyunin

~20~

Jeonginin nk

Auringo paistoi salekaihtimien välistä suoraan silmiini. Räpyttelin hetken silmiäni koittaen tottua valoon.
 
Päätäni särki hieman ja oli myös vähän huono olo. En kyllä ihmettele viime yön takia. Katsoin ympärilleni enkä nähnyt hyunjinistä jälkeäkään. Missäköhän se on? Mietin. Miksi Hyunjin ei tullut viime yönä viereeni, teinkö jotain väärin?
Nousin sängystä ylös ja venyttelin pikkusen. haukoitellen vedin t-paidan päälleni ja lähdin tallustelemaan raskain askelin kohti keittiötä.

Jouduin poikkeamaan vessassa laattaamassa, josta en enään puoleen tuntiin lähtenyt minnekään. Chan ja Changbin tulivat luokseni särkylääkkeen ja jonkun ihmeen mehun kanssa.

He olisivat vieneet minut ulkoilmaan hetkeksi, mutta en pystynyt edes nousemaan ilman että olisin oksentanut.

"Tuntuu vähän siltä et jeongin viedään takas lepäämään.. mielummin ehkä sohvalle ja ämpäri ja joku meistä pitää olla vieressä kokoajan" Chan tokaisi hieman huolestuneesti.
"Se on ehkä parempi, mut kuitenkin ehkä kannattaa olla sillee et se on jompikumpi meistä, seungmin,Felix tai minho. Jisungin pitää toipua myös ja hyunjin.. no musta tuntuu ettei se nyt haluu nähä jeonginiä" Changbin selitti chanille ihan kuin minua ei olisi tässä. Muistan osan viimeyönä tapahtumista mutta en nyt itse tiedä teinkö tosiaan jotain niin tyhmää ettei hyunjin halua nähä minua. Ehkä pitäisi kysyä?
"No totta. Ehkä on vaan parempi ettei hyunjin ja jeongin oo nyt hetkeen, ellei hyunjin päätä antaa anteeks" Chan tokaisi.
"No mut kuitekin pystytkö sä nousee?" Chan kysyi hetken päästä.
"Kai mä pystyn.." mumisin tuolle hiljaisesti.
"Changbin otatko sä vaikka ämpärin nii mä voin auttaa jeonginin sohvalle" Chan kysyi changbinilta naurahtaen.
"...missä hyunjin?" Kysyin chanilta tallustellen tuon varassa olohuonetta kohti, jalkani tuntuivat aivan nuudeleita enkä oikein edes jaksanut kävellä mutta nyt kun tähän tilanteeseen itseni olen hankkinut minun on vain pakko jaksaa.
"Se on varmaan vielä nukkumassa" Chan tokaisi.

Istuin varovasti sohvalle pyytäen vettä, Chan sanoi hakevansa minulle kylmää vettä ja kysyi vielä haluanko jotain syötävää, mutta ei tehnyt mieli mitään syödä. Changbin kertoi viime yön tapahtumista ja siitä mitä hän kertoi on hyvä syy hyunjinillä olla vihainen.

"Mä haluaisin.. jutella jisungin kanssa? Oisko mahdollista...?" Kysyin changbiniltä hiljaisesti mumisten.
"Musta tuntuu et jisungin kannattais levätä kuten myös sinun." Changbin sanoi hymyillen ja taputti päätäni.
"Mm... Mä tein niin ison virheen" tokaisi tuolle katuvasti katsoen lattiaa.
"Sä olit aivan jäätävässä humalassa, ei sille voi mitään" Changbin tokaisi naurahtaen.
"No mut oisinhan mä voinut olla tekemättä sitä" sanoin tuolle.

Chan tuli vesilasin kanssa luoksemme seungmin perässään. Yllätys.
"Minkälainen fiilis pojalla on?" Seungmin kysyi huvittuneena, pojan naamasta pystyi näkemään ettei tuollakaan ollut mitenkään hyvä olo.
"Aivan paska, ainakin päähän sattuu ja ihan vitun huono olo" murahdin pojalle mulkaisten tuota.
"Seungmin älä nyt kiusaa pikkusta, sillä on todella paha darra" Chan sanoi seungminille ojentaen vesilasin minulle.

Join ihan vähäsen vettä laskien sitten lasin edessä olevalle lasi pöydälle joka on kai oikeasti tarkoitettu olohuoneeseen.
"Pitäiskö alottaa tälleen aamusta jo juomaan?" Kysyin pojilta naurahtaen.
"Mm... Kuulostaa hyvälle minho tokaisi väsyneenä, missä vaiheessa toi on tullu tähän?
"Hyvältä kuulostaa. Ehkä toi darra auttaa sullakin" seungmin tokaisi nauraen.
"Ei jeongin, sulla ei oo varmaa maksaa enää tallessa" Chan tokaisi.
"Mä paskoin jo kaiken! Mulla ei oo mitään syytä heiluu täällä selvinpäin" tokaisi tuolle hiljaisesti naurahtaen.
"No okei tän kerran-" Chan sanoi naurahtaen hakien kaikille sojua.

Terve ystävät.