I Need You | hyunin

~3~

Jeongin nk

"Mä haluan jo pois täältä" mumisen hiljaisesti katsoen seinää. "Sun pitää vaan nyt kestää vielä hetki" hyunjin sanoo. "En haluaaaaaaa" marisen tuolle. "Sä meinasit hypätä sillalta ja viilsit vielä aika syvät viillot sun ranteeseen" hyunjin sanoo. "Changbin käski ja aattelin toteuttaa sen" sanon pojalle hymyillen. "Se ei tarkottanu sitä" hyunjin väittää. "No Miks se sit sanoo?" Kysyn tuolta hieman ärtyneesti. "bin on niin tyhmä" hyunjin sanoo. "mut säkin oot käskeny mun tappaa itteni" Tokaisen tuolle naurahtaen pienesti. "Sille on oma syynsä" poika murahtaa. Säikähdän pienesti tuon ääntä. "Miks Sun pitää kokoajan olla tollanen?" Kysyn pojalta. "Minkälainen?" Hyunjin vastaa kysymykseen kysymyksellä. "Sä kokoajan korotat sun ääntä tai sit muuten vaan muriset" sanon tuolle ehkä hieman peloissanikin. "no voi anteeks et oon tällänen" hyunjin mumisee. "Et saa! Ei vaan et sä tietenkään sille mitään voi" sanon tuolle naurahtaen pienesti. "Ja nii... voitko sä nukkuu mun vieressä täs sänkyl?" Kysyn pojalta vielä. "No miks ei" poika sanahtaa hymyillen ja tuo nousee sänkylleni kaapaten minut heti kainaloonsa mutta varoo silti kaikkia letkuja. "Aijotko sä olla samanlainen mitä sä aijemmin olit.. sit kun pääsen pois" kysyn tuolta varovasti pelkäen hieman että saisin turpaan. "En todellakaa. Se kaikki mitä minä tein muitten kaa sulle oli ihan vitun väärin" poika sanoo hymyillen. "Mitenniin väärin?" Kysyn tuolta. "Et sä oikeesti ansaitse mitään sellasta. Oot liian pieni ja herkkä" tuo sanoo virnistäen. " En oo pieni enkä varsinkaan herkkä" sanon tuolle mutristaen huuliani. "oot sää. Sä itkit melkein aina kun sanottiin jotain pahaa" hyunjin sanoo naurahtaen. "En mä sille mitään voi" sanon tuolle. "Et niin. Mut se on söpöö jos oot herkkä" poika kertoo. Punastun pienesti tuon sanoista taas joten peitän kasvoni käsilläni. "Älä peitä sun söpöjä kasvoja" hyunjin sanoo. "Älä sano mua söpöks" mumisen tuolle nostaen käteni pois kasvoiltani. "Voi ei pikkunen. Ootko kipee vai Miks Sun kasvot on noin punaset" tuo kysyy virnistäen. "Älä kiusaa mua" mumisen tuolle muistuttaen tomaattia. "En mä sua kiusaa~" tuo sanoo madaltaen ääntään. "Oot ilkeee" mumisen tuolle hiljaisesti. "En oo. Kello on jo aika paljon. Haluuks mennä nukkuu?" Poika kysyy. "Joo vihdoin pääsen nukkuu vaikka ei kyllä nukuta ees" mumisen tuolle hiljaisesti ja hymyilen pienesti. "Niih. Luulisin et oisit väsyny tän päivän jälkeen" poika sanoo naurahtaen. "Niimpä... Oon tottunu valvoo pitkään vaikka oiskin rankka päivä" mumisen tuolle sulkien silmäni. "Mmh.. ymmärrän mut nyt öitä baby" poika sanoo alkaen silittelemään pienesti hiuksiani. "Öitä :3" mumisen hiljaisesti painautuen lähemmäks poikaa ja jonkin ajan kuluttua nukahan.

Skipskip yö

Herään siihen kun lääkärini tulee huoneeseeni sanoen että hänen pitäisi tarkastaa että kaikki on kunnossa. Herätin pojan vierestäni sanoen että lääkäri tarkistaa minut vielä ennen lähtöä. Poika nousi sänkyltä hymyillen. Lääkäri tarkisti minut hyunjinin mentyä käymään kotonaan hakemassa minulle vaatteet. Tarkastuksessa kesti yllättävän kauan sillä lääkärini joutui vaihtamaan vielä ranteessani olevan siteen. Tuo kehotti minua käymään apteekissa ostamassa siihen jotain rasvaa mutta sattuman varaisesti minulla oli kotona jo sitä rasvaa mut tosiaan olen menossa hetkeksi hyunjinille että hän voisi katsoa ruokailuani. Hetken päästä hyunjin tuli takaisin ja lääkärini antoi vain luvan lähteä kotiin joten kävin vaihtamassa vaatteeni ja lähdin hyunjinin kaa.

En tosiaan tietänyt missä hyunjin asui mutta pian saan tietää. Ensin pitäisi käydä kotona jonne ei kestänyt enää kauaa. Pian olimme taloni pihassa katsoin vain hetken taloa mennen sitten sisälle hyunjin perässäni. Sanoin hyunjinille että hän voisi katsella taloa tarkemmin minun käydessä hakemassa tai siis pakkaamassa tavarani.
"Ash.. ai vittu" mumisen itsekseni kun tunnen pistävän kivun ranteessani. En välittänyt siitä sen enempää vaan jatkoin pakkaamistani. Hetken kuluttua olin valmis joten lähdin takaisin alas mennen hyunjinin luokse. Tuo seisoi selkä minuun päin joten halasin tuota takaa päin.
"Jeongin. Eikö sun ranteeseen satu?" Poika kysyi huolestuneesti. "Öö ei? Miten niin?" Kysyn pojalta ihmeissäni. "Toi sun side on ihan veressä" hyunjin tokaisee.
"Siis mitä?" Kysyn tuolta nopeasti.
"Niin että toi sun side on ihan veressä" tuo toistaa. "ash siks siihen kai sit sattu" mumisen hiljaisesti ja käännän pojan itseäni päin. "Mennään!!" Hihkaisen. "Joo sit ku ollaan mun luona nii vaihdetaan toi side uudestaan" hyunjin sanoo ja nostaa minut syliinsä vieden minut hänen autoonsa. (Joo sillä saa olla auto) tuo sulkee auton oven menne kuskin puolelle istumaan. "Mä oisin voinu itekkin laittaa oven kiinni" mumisen tuolle muka loukkaantuneena. "Voi ei baby.. olit liian hidas" tuo sanoo virnistäen. "Pervo!" Kirkasen. "En mä oo ees pervo" tuo sanoo. "Joopajoo etpä" sanon naurahtaen. Tuo lähti ajamaan kohti hänen kotiaan.
"Ei kai musta oo liikaa vaivaa?" Kysyn tuolta varovasti. "No ei tietenkään oo baby" tuo sanoo hymyillen. "Ootko varma?" Varmistan tuolta vielä. "Oon oon. Älä stressaa sitä" tuo sanoo laitan kätensä reidelleni.

Olimme pian tuon kodilla ja tuo piti edelleen kättään reidelläni joka häiritsi hieman minua koska en ollut tottunut fyysiseen kosketukseen (Onko se ees toi?)

Tuo ajoi juuri pihaansa käskien minun pysyä paikoillani. Tuo haki minut taas syliinsä mennen sitte kotiinsa. "Mennään suoraan syömään" hyunjin tokaisee. "E-ei m-mulla o-ole nälkä" soperran tuolle hiljaisesti ja juuri silloin mahani päättää murahtaa. "Ai ei oo nälkä?" tuo kysyy ehkä hieman huvittuneesti. "Noku mä en halua syödä" mumisen tuolle päättäväisesti.

Toivon että tässä ei ollut kauheesti kirjoitusvirheitä :'D tai ei ainakaan mun silmään sattunut :3

Mutta miten sulla menee?

Mulla ei mee kauheen hyvin Mut pyrin silti kirjottamaan niin monta osaa kun voin.