11. Ollaanko me menossa vielä naimisiin?

926 20 8
                                    

Aleksin pov:

"Mäkin rakastan sua, mutta mitä?" Kysyin tuolta itkevältä prinsessaltani. "Me ei voida mennä naimisiin" tuo itkee vielä kovempaa. Jähmetyin paikoilleni, olin järkyttynyt. "M-mitä? Miks ei? Mä luulin et me rakastetaan toisiamme" vastasin, ja ääneni murtui. "Ei Aleksi kyse ei ole siintä ettenkö mä sua rakastais, sä et vaa tiiä kaikkea" tuo vastaa. Odotin vain hiljaa, en kyennyt sanomaan enään mitään. Olin niin surun murtama, purkiko y/n juuri kihlauksemme? "Aleksi rakas, mä haluan sun kanssa naimisiin, siintä ei ole kyse mutta en oo kertonu sulle kaikkea, oon sisältä niin palasina" y/n aloitti. "Mulla on jäänyt mun viime parisuhteesta traumat, ja siksi mun on enään vaikea uskoa että kukaan välittää musta. En usko että kukaan rakastaisi mua. En vaan voi enään uskoa siihen. Sen takia mulla on ollut niin turha ja tyhjä olo. Oon pitäny tän kaiken yksin niin kauan sisälläni että en enään kestänyt, ja aloin taas viiltelemään" y/n näytti käsiään, ja järkytyin. Miten en ole huomannut tuota? En kyennyt vastaamaan mitään, vain itkin. Miten en voi vain saada y/n uskomaan sitä että rakastan häntä. "Y/n, sanon tän nyt viimeisen kerran, älä enään ikinä, ikinä sano että mä en suo rakastais" sain soperrettua. "Aleksi, tää ei johdu susta, anna mulle vaan aikaa tottua tähän" y/n vastaa ja tarttuu kädestäni kiinni. Hän hymyili minulle ja vastasin tuohon hymyyn. "Ollaanko me menossa vielä naimisiin?" Kysyin. "Tottakai" y/n vastasi, ja halasi minua.

Y/n pov:

Aleksi otti tuon paremmin mitä oletin. Tuntui että taakka olisi pudonnut harteiltani. Minulla on nyt niin kevyt olo. En malta odottaa että pääsen Aleksin kanssa naimisiin. Rakastan tuota miestä, ja ehkä hän rakastaa jopa minua. Minun ei auta muuta kuin luottaa Aleksiin, hän rakastaa minua.

———
Meillä on mennyt viime aikoina hyvin. Tai ainakin paremmin kuin ennen. Siintä lähtien kun päätin alkaa luottamaan siihen että kerrankin onni suosii minua, ja olen löytänyt ihmisen joka minua rakastaa, niin lopetin samalla kaikki itsetuhoiset ajatukseni. Miksi hukkasin niin paljon aikaa suhteestamme siihen että epäilin Aleksin tunteita?

Nousin vihdoin sängystä, ja astelin olohuoneeseen. Siinä Aleksi istui katsoen puhelintaan. Hyppäsin tuon syliin, ja annoin tuolle pusun otsalle. "Huomenta kulta" sanoin, ja kerrankin olin iloinen. "Huomenta rakas" Aleksi vastasi, ja antoi suudelman huulilleni. "Tuutko tänää mun kaa treenikselle" Aleksi kysyi minulta. "Voisimpa tullakkin" vastaan tuolle hymyn kera.

Aleksin pov:

Olimme viettäneet tänään studiolla aikaa jätkien ja y/n kanssa. Minä menin Joonakselle yöksi, ja y/n meni yksin kotiin. Kieltämättä minua huolettaa, miten y/n pärjää.  Olen varmaan varmistanut tunnin välein että miten hän pärjää, joka kerta olen saanut vastauksen, jossa y/n kertoo pärjäävänsä hyvin. "Hei Aleksi laita se puhelin vittuun ja mee nyt nukkuu" Joonas huutaa olohuoneesta, johon hän on laittanut sohvalleen lakanat. "Joojoo mä tuun" huudan tuolle takaisin, ja menen nukkumaan. Laitan vielä y/n pikaiset hyvän yön viestit, ja laitan puhelimeni lattialle.

Aamulla herättyäni huomasin tuon vitullisen ongelman, mikä minulla on viimeaikoina aina ollut. Lähdin juoksemaan pelkät boxerit jalassa vessaan, ja Joonas tuli vastaan ja huomasi tuon pystyssä jomottavan paskiaisen housuissani. Tuohan alkoi melkein huuto nauramaan. Vessaan päästyäni laitoin oven lukkoon ja menin istumaan lattialle pidellen päätäni käsissäni. "Et oo tainu hetkee y/n saada" Joonas räkättää oven takana. "Porko vittu turpa kiinni!" Huudan tuolle. Hän oli kyllä oikeassa. Viime aikoina on ollut aika hiljaista sillä rintamalla, mutta ei sillä ole väliä, ei seksi ole ainoa asia mitä y/n haluan.

Tuon kiusallisen aamun jälkeen kotiin päästyäni, y/n odotti minua jo katetussa pöydässä hymy suin. Halasin tuota ja kysyin "mites sulla meni?" "Hyvin, oli vähän ikävä" y/n vastasi ja naurahti. Menin halaamaan tuota, ja kuiskasin hänen korvaan. "Oli mullakin, mut nyt oon taas täällä".

_________________________
Sori et tää on vähä tällästä tää teksti nyt. Kirjotin tätä tyylii 2h putkee koska mulla ei vaa ollu mitää ideaa tähän.

Sanoja: 629

Him <3 || Aleksi Kaunisvesi x readerDonde viven las historias. Descúbrelo ahora