Him <3 || Aleksi Kaunisvesi x reader

17. Sä et haluu nähä tätä

Aleksin pov:

"Ei jumalauta!" Nauraa räkätin niin, että y/n heräsi. "Mitä vittua Aleksi?" Y/n kysyi ärsyyntyneenä. "Sä et haluu nähä tätä" vastasin yhä nauraen. Rakas kitaristimme Porko oli laittanut bändimme ryhmään kuvan hänen... tiedätte kyllä mistä.... Eräällä ollut ilmeisesti hieman rankempi yö. Hän niin katuu tuota kun hän herää darraisena. "Näytä nyt Aleksi!" Y/n sanoi, samalla vetäen puhelimeni kädestäni. "Mitä helvettiä!" Hän huusi melkein järkyttyneenä, samalla kun minä vielä nauran. Tänään palaisimme jo omaan kotiimme.

Saavuimme noin tunti sitten takaisin kotiin. Nuo viimeiset päivät ovat olleet aivan täydelliset. Nautin jokaisesta hetkestä y/n kanssa. Y/n on ollut tänään hieman outona. Ihan kuin hän salaisi minulta jotain. Mutta en mieti sitä nyt, kysyn häneltä sitten illalla.

Y/n kertoi minulle lähtevänsä ulos. Hän ei tosin kertonut että kenen kanssa. Mutta eihän se minulle oikeastaan edes kuulu. Minun tehtäväni on kuulemma laittaa ruokaa, vaikka hädintuskin edes osaan. Mutta yllätys, jääkaappi on aivan tyhjä. Eli suuntaan heti ensimmäisenä siis kauppaan.

Lähdin kauppaan kävellen, koska meiltä ei ole sinne edes pitkä matka. Matkalla kuitenkin huomasin y/n kävelevän jokin pieni kassi kädessään, ja Olli perässään. Heillä näytti olevan todella hauskaa. Miksi y/n ei kertonut minulle että aikoo olla Ollin kanssa? Pettääkö y/n minua Ollin kanssa? Sehän on aivan mahdotonta. Nuo ajatukset kuitenkin valtasi pääni. Miksi y/n ei kerro minulle kenen kanssaan hän on? Lähdin kävelemään takaisin kotiin, ja kyyneleet vierivät poskilleni.

Y/n pov:

"Ei jumalauta!" Kuulen Aleksin huutavan, ja herään tuohon. "Mitä vittua Aleksi?" Kysyn hieman ärtyneenä, koska en pidä siitä että minut herätetään kesken yöunien. "Sä et haluu nähä tätä" Aleksi sanoo minulle nauraen. "Näytä nyt Aleksi!" Sanoin, ja otin hänen puhelimensa hänen kädestään. Joopajoo. Minun ei olisi pitänyt nähdä tuota. Heitin tuon puhelimen sängyn päätyyn, ja nousin ylös.

Aleksi on tehnyt viimeaikoina niin paljon minun vuokseni, joten halusin tänään yllättää hänet. Olin viestitellyt Ollin kanssa, että onko Aleksilla jokin tietty kallis esine mielessä, jonka hän haluaisi, mutta ei ole raaskinut ostaa. Sain Ollilta vinkkiä, että Aleksi on jo pitkään haaveillut jostain kalliista rannekellosta. Minähän en noista mitään ymmärrä, joten Olli suostui tulemaan mukaani ostamaan juuri oikeanlaista kelloa Aleksille.

Se oli sitten isompi haaste päästä lähtemään yksin kaupungille, sillä Aleksi melkein vaati päästä mukaani, ettei vain mitään satu. Söpöä. Eikö? Tavattiin Ollin kanssa erään koru- ja kellokaupan edustalla, lähellä minun ja Aleksin vakkari ruokakauppaa. Minä tiedän että Aleksi yrittää tehdä kotona ruokaa, joten toivon että hän ei juuri tällä hetkellä päätä piipahtaa kaupassa.

Ostettuani tuon mielestäni ylihintaisen kellon, lähdemme Ollin kanssa kotiin päin. Olin innoissani että voisin vihdoin yllättää Aleksin. Matkalla kotiin kävin vielä kuitenkin kaupassa ostamassa kaksi salaattia. Ihan vain varmuuden vuoksi, koska eihän sitä voi ikinä tietää millaista ruokaa Aleksi on saanut aikaiseksi. Viimeksi kun Aleksi yritti tehdä ruokaa, niin se muistutti hieman koiranruokaa, joten päädyimme silloinkin vain tilaamaan ruokaa kotiin.

Avasin avaimillani koti-oven, ja huomasin että sielä on aivan pimeää. Oletin että Aleksi ei ole vielä kotona. Kävelin olohuoneeseen, ja laitoin valot päälle. Siellä Aleksi istui.  Hän näytti siltä että hän olisi itkenyt. "Hei kulta, onko kaikki hyvin?" Kysyn, ja laitan käteni hänen olkapäälleen. Tuo kuitenkin ravistaa sen pois ja kysyy  "Missä sä olit, ja kenen kaa?" Miksi Aleksi kysyy tuommoista? Nielasin kuuluvasti, ja vastasin "ostoksilla, ja yksin" tuolloin Aleksi nousi seisomaan. "Mä näin että sä olit Ollin kanssa. Miks sä valehtelet mulle?" Aleksi kysyy minulta, ja korottaa hieman ääntään. Nään kuinka hänen silmänsä alkavat vuotaa. En itse kestä tämmöisiä tilanteita, joten aloin itsekin itkeä, niin herkkä kuin olenkin. Tartuin Aleksia kädestä "Aleksi rakas kuuntele, mä olin Ollin kanssa kaupoilla, koska halusin ostaa sulle tämän. Oot tehny niin paljon mun eteen viimeaikoina, ni halusin kerrankin yllättää sut" sanoin, ja ojensin tuon rasian Aleksille, jossa tuo kello oli, ja lähdin makuuhuoneeseen itkien.

Aleksin pov:

Y/n ojensi minulle rasian, ja lähti itkien makuuhuoneesemme. Avasin tuon rasian hämmentyneenä, ja huomasin että sielä oli tuo kello, josta olin haaveillut. Kello on kuitenkin niin kallis, että en itse ole sitä viitsinyt ostaa, ja nyt y/n on tyhjentänyt pankkitilinsä saldon minuun, ja minä vain raivosin hänelle. Minulle tuli niin paha fiilis. Otin tuon kellon mukaani, ja kävelin varovasti makuuhuoneeseen. Siellä y/n itki sängyllä, naama tyynyä vasten. Istuin hänen vierelleen, ja silitin hänen selkäänsä. Hän hieman säpsähti kosketustani. "Voi y/n" kuiskasin surullisena. "Mä olin Ollin kanssa vaan siks, et mä osaisin ostaa sulle oikeen kellon. Enhän mä noista mitään ymmärrä"  y/n itki edelleen tyynyä vasten. "Y/n rakas mä tiiän. Oon tosi pahoillani, en ois saanu korottaa mun ääntä sulle. Ja tää kello... kiitos oikeesti, et tiiäkkää kuinka kauan mä oon halunnu tätä" sopersin. Y/n nosti katseensa tyynystä, ja hymyili minulle. Minä vastasin tuohon hymyyn, ja annoin hänelle pusun poskelle.

______________________________

Moikka kaikki!!! Miten haluutte et tää jatkuis?

Sanoja: 787