Joskus sitä elää omia fantasioitaan. Helposti luulee, että maailma on vain hattarapilviä glitterillä koristelluilla tähdillä. Voin jopa nähdä sen kaiken pirteän auringonpaisteen ja kaikki iloiset lapset jotka kiljuvat nähdessään mitä vaan vastaan sattuu. Siinä maailmassa kaikki on helppoa kuin tanssi ja kaikki ovat iloisia vaikka sota syttyisi. Tälläinen käsitys minulla taisi olla maailmasta ennen kuin yksi kusipää Zack pilasi sen käsityksen. Zack oli kumppanini joskus vielä kuukausi sitten, kunnes tuo kusipää petti minua. Silloin fantasia maailmani taisi hukkua helvetin syvimpään kuiluun. En usko että se sieltä enää nousee takaisin päivänvaloon. Totta puhuen Zac voisi myös käydä helvetissä. Eikä haittaisi jos hän päättäisikin muuttaa sinne.
Äitini Christa päätti, että tänän on se päivä kun minun on aika lähteä ihmisten ilmoille. Isoveljeni Luke järjestää suuria tapahtumia ja festareita, jonka takia hän antoi äidille 3 VIP-lippua syntymäpäivä lahjaksi. Äiti pyysi kaksi kaveriaan mukaan, mutta toinen heistä sairastui. Nyt minä istun hänen sijastaan autossa matkalla kohti festareita. Äitini sanoi, että voisin nähdä ystäviä siellä ja saan nauttia erinomaisesta musiikista, unohtamattakaan kaikkia VIP-lipun ominaisuuksia. Äitini ajaa tätä autoa ja hänen ystävänsä Mia lukee parhaillaan ohjeistusta VIP-lipuista.
"...VIP-lipuilla on oikeus backstage ominaisuuksiin (sisältäen mm. artistien tapaaminen ja juoma tarjoilu), heillä on myös oikeus tietyn alueen paikkoihin. Paikat ovat merkitty punaisella aidoituksella lavan edustalla..." Mian ääni kaikui autossa. Hän luki festareiden viralliselta sivulta tietoa. Teini-ikäinen Ellie olisi ollut tässä kohtaa innoissaan jos pääsee kerran tapaamaan artisteja heidän backstagella. Näin 24-vuotiaana se ei enään kuulostaa maailman upeimmalta asialta. Nykyään se juomatarjoilu kiinnostaa hieman enemmän...
Radiossa on meneillään suora lähetys suoraan festareilta. Olemme noin ikuisuuden kestävässä jonossa. Jonotamme siis alueen parkkipaikalle. Äiti katselee itseään peilistä ja yrittää näyttää mahdollisimman hyvältä. Kuulen kuinka he juttelevat Mian kanssa illan suunnitelmista. He yrittävät löytää itselleen miesystäviä. Äiti ja isä erosivat noin 5 vuotta sitten. Äidillä on ollut lukematon määrä kumppaneita sen jälkeen. Osa on ollut alkoholisteja, osa rikollisia ja osa heistä on vihannut lapsia. Onneksi äiti on niin järjissään vihdoin, että hän pitää huolta minusta ja Lukesta. Hän haluaa uuden miehensä pitävän meistä, vaikka meistä kumpikaan ei asu enää kotona. Äidille nuo muutama eron jälkeinen vuosi oli aika rankkoja.
***
Alueella on paljon ihmisiä joista suurin osa on lähelle 30-vuotiaiden näkösiä. On niitä vanhempiakin joukossa, mutta ei niin paljoa. Lauri tähkä viihdyttää yleisöä kappaleillaan parhaillaan. Lippu jonossa näkyy paljon jos jonkinlaisia fanituotteita. Ihmiset kantavat kylttejä ja kaikenlaisia laukkuja matkassaan. Asut ovat hyvinkin säänmukaisia eli farkkushortsit sekä toppi. Tuo stereotypinen asu ei eroa minun asustuksestanikaan. Minulla on vaaleat farkkushortsit ja valkoinen toppi jossa on mustia yksityiskohtia reunoissa. Mia on kunnon festari friikki joten hän toi meille lei korut kaulaan.
Vihdoin pääsemme alueelle. Äiti halusi heti päästä backstagelle moikkaamaan veljeäni, joten joku nuori festareiden työntekijä johdatti nyt meitä läpi ihmisjoukon kohti backstagea. Juomat olisivat siis aivan pian edessäni. Vihdoin.
Luke ilmestyi mustan teltta katoksen takaa eteemme. Hän halasi meitä kaikkia ja toivotti meidät tervetulleeksi. Backstage näyttää lähinnä mustien telttakatosten torikokoukselta. Jokaisen katoksen viereltä löytyi suurinpirtien nämä kaikki: jääkaappi täynnä juomia, pöytä ja penkkejä, laatikkoja täynnä johtoja sekä kasa papereita. Luke johdatti meidät yhteen katokseen ja nappasimme samantien lonkerot käsiimme. Suoraan kylmästä. Ihanaa.
Istuimme hetken siinä ja kuuntelimme Lauri Tähkän viimeisiä biisejä. Lukentyökaveri ilmaantui yllättäen paikalle ja hän sanoi hengästyneesti "Luke haeppa nopee seuraavat jätkät tänne bäkkärille, me ei löydetty niitä ja mun oli ny pakko tulla tuuraan meiän turvamiestä ku toi Tähkä tulee lavalta". Luken ystävä nojasi polviinsa hengästyneenä ja Luke nousi samalla sekuntilla ylös ja lähti etsimään seuraavia artisteja. Jäin ihmettelemääm miksi he puhuivat monikossa.
Pian hän tuli takaisin perässään joukko mustapukeisia miehiä. Alkuun en tunnistanut heitä lainkaan, mutta hetkessä tunnistin tuon joukon Blind Channeliksi. He tervehtivät meitä ja alkoivat laittaa erilaisia johtoja kiinni korviensa lähelle. Luke auttoi heitä ja hän keskusteli pitkään heidän kanssaan. En ehtinyt huomata kun äitini ja Mia olivat hetkessä kadonneet. Mitä helvettiä tämä taas on?
"Luke mä meen tästä ettiin muita, tuun sit hakee lisää juomia kohta", sanoin ja katselin veljeäni työntouhussa. Ennen kun hän ehti vastata tuo blondi mies avasi suunsa ja katsoi minua kohti "joo tääl on nää parhaat juomat ku tuol ne juomat on iha pirun kalliit, tuut täält hakee ja sun veljes hoitaa hommansa". Nyökkäsin ymmärryksen merkiksi ja Luke hymähti myös. SItten lähdin tuhansien ihmisten joukkoon.
Kävelin nurmikolla lonkero kädessäni ja ihmisten heiluminen hieman hankaloitti matkaani. Lava oli juuri nyt tyhjä, mutta pian sinne nousisi Blind Channel. En niinkään fanita heitä, mutta kai heidän musiikilleen voisi antaa mahdollisuuden. Ei se Lauri Tähkä ollut mikään huippu, niin jos Blind channel hänet sentään voittaisi.
Löysin hieman tyhjemmän kohdan nurmelta jossa oli väljemmin ihmisiä. Jäin siihen seisomaan ja yritin etsiä katseellani äitiäni. Todennäköisesti hän oli jo jossakin pusikossa makaamassa umpi kännissä. "Mitäs sä etit" tuttu ääni kuului vierestäni. Mitä vitun vittua?
أنت تقرأ
Been living in a fantasy (Joel Hokka × Ellie)
أدب الهواة"Sitä voi elää omaa fantasiaa mutta joskus todellisuudessa asiat ovat paremmin kuin omissa kuvitelmissa" Antakaa palautetta kirjasta ja kaikesta! Toivottavasti tykkäätte lukea tätä! Yritän olla aktiivinen parhaani mukaan:)
