Blind Channel One Shots [TAUOLLA]

5. Niko x Joonas - Kolmas pyörä

"Valmistuneelle albumille!" Joel melkeinpä huusi ja kaikki kilistelivät lasejaan. Koko bändi oli kokoontunut baariin juhlistamaan aiemmin päivällä valmistunutta albumiaan.

Joonas tiesi, että hänen pitäisi keskittyä uuteen albumiin ja sen juhlimiseen, mutta hänen ajatuksensa olivat muualla. Nikon käyttäytyminen vaivasi häntä. Tarkemmin ottaen se, miten Niko oli alkanut käyttäytyä Aleksin lähellä.

Alkuun mikään ei vaikuttanut oudolta. Niko osoitti usein kiintymystään bändikavereihinsa halaamalla ja muutenkin koskettamalla. Se oli vielä normaalia. Mutta jokin oli eri lailla Aleksin kanssa. Kuin Nikon kiintymys häneen olisi ollut jotenkin... syvempää.

Joonaksen mieleen alkoi tulvia muistoja entisestä tyttöystävästä, joka oli pettänyt häntä hänen nenänsä alla. Joonas oli ollut niin sokea rakkaudesta, ettei hän koskaan huomannut ennen kuin sai tyttöystävänsä kiinni itse teossa.

"Joonas! Maa kutsuu!" Joel sanoi Joonaksen vierestä ja ravisteli häntä hieman. Joonas oli uppoutunut kokonaan ajatuksiinsa. "Sori", hän sanoi nopeasti ja jatkoi juomista.

Joonas seurasi koko ajan katseellaan Nikoa. Hän istui parhaillaan Aleksin vieressä. Tai oikeastaan ihan Aleksissa kiinni. Kateus vaivasi Joonasta koko ajan enemmän. Jotakin oli pakko tehdä.

"Nikoooo", Joonas kutsui valittavalla äänensävyllä. Se toivottavasti herättäisi Nikon huomion. "Mitä nyt?" Niko huokaisi ja irrottautui Aleksista. "Tuu tänne", Joonas pyysi ja taputti kädellään sohvaa. "Joo, ihan kohta", Niko sanoi ja kääntyi taas poispäin.

Ihan kohta? Joonaksen oli vaikeaa uskoa korviaan. Olihan se pieni juttu, mutta Niko ei ollut koskaan aiemmin kääntynyt hänestä pois tällä tavalla. Joonaksen ahdistus kasvoi entisestään. "No sori, älkää antako mun häiritä", hän tokaisi, nousi ylös ja käveli ulos baarin oven ulkopuolelle.

Joonas tunsi itsensä kolmanneksi pyöräksi. Tunne ei ollut sinänsä uusi, mutta hän ei ajatellut joutuvansa kokemaan sitä Nikon kanssa. Ajatukset kiersivät kehää. Joonas pelkäsi historian toistavan itseään. Hän ravisteli päätään, kaivoi taskustaan tupakan ja sytyttimen. Hänen oli pakko rauhoittua jotenkin.

Kului noin viisi minuuttia ennen kuin Niko astui ulos baarista etsien Joonasta. Joonas huokaisi ja kääntyi poispäin. "Siinähän sä oot, mä jo luulin että sä olit lähteny jonnekin", Niko sanoi huojentuneena. Joonas ei vastannut.

"Hei, sori tosta äskeisestä", Niko jatkoi. "Mä vaan-" "Ei tarvi selitellä", Joonas keskeytti. "Mut mä näin miten sä reagoit siihen. Anteeks, oikeesti. Ei ollu tarkotus", Niko sanoi. "En kai mä tuonu huonoja muistoja mieleen?" "Kyllä toit", Joonas vastasi lyhyesti.

Niko tiesi ihan tarpeeksi Joonaksen menneisyydestä. Joonas oli tullut siihen tulokseen, että jos Niko oikeasti välittäisi, hän ei olisi tehnyt sitä. Mutta hän kaipasi silti vastauksia. "Miks sä käyttäydyit Aleksin kanssa tolleen?" hän kysyi. "Kyllä sä tiiät Aleksin, sillä on niitä päiviä kun se kaipaa läheisyyttä. Mut jos mä olisin tienny miten raskaasti sä otat tän asian, mä en olis tehny mitään", Niko vakuutteli. "Mä en petä sua enkä mä oo jättämässä sua, Joonas."

Joonas oli hetken hiljaa. Nikon selitys kuulosti vakuuttavalta, mutta mitä jos hän valehteli? Joonas heitti tupakan maahan ja ravisti ajatuksen mielestään. "Kyllä mä sen tiiän", hän sanoi hiljaa tuijottaen maassa hehkuvaa tupakantumppia.

Niko veti Joonaksen halaukseen. Joonas tunsi koko kehonsa rentoutuvan heti. "Mä rakastan sua niin paljon", Niko sanoi hiljaa. "Mäkin sua", Joonas vastasi ja kietoi kätensä Nikon ympärille.

"Haluuks mennä takas sisälle?" Niko kysyi hetken kuluttua. "En, haluun vaan kotiin", Joonas mutisi. "Mennään sit kotiin", Niko vastasi.

Timeskip kotiin

Joonas astui kämppään Nikon perässä ja sulki oven. Ahdistus oli palannut täydellä voimalla. Osa hänestä halusi juosta ulos kämpästä. Nikon kanssa jaettu asunto tuntui yhtäkkiä ahdistavalta, kun epävarmuus ja epäluottamus eivät lähteneet Joonaksen mielestä millään.

"Joonas? Onks kaikki hyvin? Sä täriset", Niko huomautti. "J-joo", Joonas sanoi nopeasti. Häntä alkoi huimata. Vanhat muistot ja ahdistus tulivat entistä enemmän pintaan. Hänestä tuntui kuin hän olisi hukkumassa.

"Joonas, mä nään ettet sä oo kunnossa, puhu mulle", Niko pyysi. "E-en mä pysty..." Joonas sopersi. Hänen äänensä uhkasi murtua.

--Niko--

Joonas alkoi näyttää kalpealta ja hän joutui nojaamaan seinään, jotta hänen jalkansa eivät pettäisi. Hän hengitti koko ajan nopeammin ja nopeammin. Ei helvetti, se on paniikkikohtaus, Niko tajusi vihdoin. "Joonas hei, hengitä, pitäskö sun istua alas?" hän kysyi. Joonas nyökkäsi ja vajosi istumaan lattialle selkä seinää vasten.

Time skip

Joonaksen paniikkikohtaus kesti ainakin parikymmentä minuuttia. Sen päätteeksi hän oli ollut niin uupunut, että hän nukahti Nikon kylkeen lattialle, josta Niko oli kantanut hänet sänkyyn.

Niko olisi mennyt itsekin nukkumaan, mutta huoli Joonaksesta piti häntä hereillä. Oliko Joonas sittenkään kertonut kaikkea edellisestä suhteestaan? Miksi hän reagoi tällä tavalla vasta nyt eikä aiempina kertoina? Oliko jotakin meneillään, mistä Niko ei tiennyt?

Niko istui sängyn reunalla ja vilkuili hiljaa tuhisevaa poikaystäväänsä. Hän vannoi mielessään pitävänsä huolen siitä, ettei kukaan pääsisi enää koskaan satuttamaan Joonasta. Ei varsinkaan Niko itse. Hän ei saisi aiheuttaa tällaista reaktiota Joonakselle enää koskaan.

"Niko, tuu nukkuun", Joonas kutsui yhtäkkiä. Hän kuulosti uniselta, joten hän oli varmaan juuri herännyt. "Ei väsytä", Niko vastasi. "Asiat vähän pyörii päässä." "Jäiks sä miettiin sitä paniikkikohtausta?" Joonas kysyi. Niko nyökkäsi. "Ei mulla oo mitään ongelmaa sen kanssa, et se tapahtu. Jäin vaan miettimään et miks, ku en oo aiemmin nähny sun reagoivan tolleen", hän selitti. "Kai mulla on vähän selitettävää..." Joonas huokaisi. "Voidaan puhua siitä aamulla, nyt pitäis kuitenkin nukkua, kello on kohta kolme yöllä. Tuu nyt ees tänne mun viereen jos et meinaa nukkua."

Niko vaihtoi äkkiä vaatteet ja sukelsi peiton alle Joonaksen viereen lusikkaan. "Hyvää yötä Niko", Joonas sanoi hiljaa. "Hyvää yötä Joonas", Niko vastasi ja haukotteli. Joonaksen lämpö hänen kehoaan vasten tuntui rauhoittavan hänen mielensä. Häntä edelleen huolestutti Joonaksen tilanne, mutta he puhuisivat asioista heti aamulla. Nyt oli tärkeämpää saada unta.

Joonas alkoi pian tuhisemaan jälleen tasaisesti. Ääni vaivutti Nikonkin hitaasti rauhalliseen uneen.

Sanamäärä: 871

Noniin, vihdoinkin sain tän valmiiks! Pahoittelen ettei oo tullu uusia osia aiemmin, writer's block vähän päällä ja kouluhommat niskassa.

Sellasta kyselisin jatkoo varten, että minkälaisia pätkiä haluisitte lukee? Halutaanko tähän esim jatko-osa (jatko-osassa ois iso TW suhdeväkivallalle), oisko joku söpö treffi-ilta vai kenties smuttia? (tai molemmat edellä mainitut ;)) Parit ei lopu kesken mut jos juoniin löytyy ehdotuksia nii saa laittaa!