run away | finnish

ei ei ei ei!

Ellen pov
Tuntuu tyhjältä. Mun elämä ei vaan jaksa enää mua. Se haluaa mun menevän sinne sillalle ja hyppäävän. Mut mä lupasin Nikolle etten hyppäs. Mut ei sitä enää kiinnosta, kun sillä on nyt Joonas. Ei mulla niitä vastaan siis mitään ole tai mitään. Oispa Nea täällä vielä. Mut ei se ole. Eikä tule olemaankaan. Enää ikinä. Ehken mäkään ole. Ei kukaan mua enää tarvii täällä.
-
Joel pov
Mun puhelin alkaa soida, sen merkiksi että joku soittaa mulle. Katson näyttöä. Vieras numero. Päätän vastata numeroon. Se on sairaalalta. Ei ei ei ei! Ellen on tappanu ittensä. Eikä sitä keretty pelastaa. Ei! Miks? Miks se teki sen? Se oli viimenen hyvä muisto mun perheestä. En pysty enää seisomaan. Pyörryttää. Menen lattialle makaamaan. Kyyneleet tulvivat isona virtana silmistäni. Pitäisikö minun vielä ilmoittaa jätkillekin? Tai äidille? Mä en tiedä mitä mun pitäis tehä.

Hetken päästä olen kerännyt tarpeeksi voimia noustakseni. Menen viinakaapilleni. Otan sieltä kaksi pulloa, ja menen sohvalle istumaan. Avaan toisen pulloista. Kaadan pullosta juomaa suuhuni.
-
Alan olla jo kohtalaisessa humalassa. Olen juonut 1 kokonaisen pullon ja ¾ toisesta pullosta. Päätän mennä käymään ulkona tupakalla. Kävely kuitenkin osoittautuu aikaa hankalaksi. Pääsen lopulta kummiskin ulos. Tajuan edelleen pitäväni toista pulloa kädessäni. Sitä missä on vielä ¼ jäljellä juomista. Kaadan loput siitä suuhuni ykkösellä.
-
Joonas pov
Äskeisen aktin jäljiltä olen vieläkin hiessä ja hengästynyt. Niko on vieressäni makaamassa. Kuulen ulko-oven aukeavan ja menevän hetken päästä kiinni. En tiedä miksi, mutta en tee elettäkään tietääkseni kuka tulokas oli. Ei minua kyllä varsinaisesti edes kiinnosta. Hetken päästä kuitenkin tajuan että olisi kannattanut, kun näen isän katsovan minua ja Nikoa oveltani.

"Iltaa."

"Voitko painua vittuun?" Kysyn isältä. Hän nyökkää ja lähtee ulos huoneesta.

"Voi vittu. Anteeks Joonas." Niko sanoo pahoitellen. Hän nousee ylös sängyltä, ja alkaa pukea vaatteitaan päälleen.

"Hei. Älä mee vielä. Sunhan piti jäädä yöks. Ja sitäpaitsi se ei oo sun syytä et oot niin ihana et mun oli pakko saada sua. Ja sit isä näki meidät alasti mun sängyllä, tai siis oli meillä peitto."

Nousen tämän luokse. Otan lattialta vaatteet ja puen ne pika vauhtia. Sitten halasin Nikoa. Tämä halasi minua tiukasti takaisin.

"Haluutko vielä jäädä yöks?" Kysyn katsoen hänen säihkyviä silmiään.

"Haluun." Tuo vastasi. Hymyilen hänelle. "voidaanko kattoo netflixiä nyt?" Hän jatkaa.

"Tottakai voidaan. Voidaan tehä mitä vaan ikinä haluat." Hetki tuon sanottuani jälkeen, kuulen puhelimeni soivan. Katson näyttöä. Joel. "Se on Joel.Vastaan sille."

Niko pov
Joel soittaa Joonakselle. Se ei ikinä soita kellekään ellei se oo kännissä tai hätätilanne. Onkohan kaikki hyvin? Mietinköhän mä nyt liikaa?

Hetken päästä Joonas lopettaa puhelun. Hänen silmäkulmastaan tulee pari kyyneltä. Hän näyttää tosi surulliselta. Nyt ei kyllä kaikki ole hyvin.

"Mitä se sano?" Kysyn hiljaa.

"Ellen... Ellen on tap...tappanu ittensä." Hän kertoo. Kyyneleet virtaavat poskilleni. Halaan häntä tiukasti.

"Eiiiiii!" "Se on mun syytä." Itken Joonakselle.

"Shh shh. Se ei ole sun syytä." Hän yrittää rauhoitella minua.

"Kyllä se on. Kerroin sille et tykkään siitä ehkä vähän, ja sit se ties kans et tykkään susta, ja käski mua kertomaan sulle mun tunteista. Ja se sano et pärjää yksinkin. Se on mun syytä." Kerroin hänelle.

"Ei vittu." Joonas pistää kädet päänsä taakse.

"Okei. Mä meen pois." Sanon tälle surullisena ja kävelen ovelle.

"Ei. Älä mee. En haluu et jäät yksin." Hän yrittää korjata tilannetta.

"No mä meen sit vaikka Joelille, ja oon se kaa. Sit en oo yksin." Totean.

"Haluun olla sun kaa." Hän sanoo.

"Et halua. Ei kukaan halua olla mun kanssa." Sanon itkien edelleen.

"Mä haluan. Mä tosissani haluan." Hän vakuuttaa.

Ja näin hän sai suostuteltua mut jäämään sen kanssa. Ja Joonaksen isäkin lähti.
• • •
Sanoja:588