What's Wrong? / Joonas porko X Sarah

18. Ehkä mä vielä sopeudun

Matkaa oli jo kulunut jonkun verran, olin melkein unohtanut että istuin joonaksen kanssa vierekkäin. Katselin ulos ohi meneviä puita ja maisemia, sekä välillä vastailin kysymyksiin ja osallistuin keskusteluun. Nyt haluan vaan juomaan.

Lopulta tunnen kuinka auton vauhti hiljenee ja lopulta pysähtyy kokonaan, taidamme olla perillä. Niko laittaa käsijarrun päälle ja huomaan että joonas on jo noussut autosta, hän on kävelemässä johonkin kerrostalo asuntoo. Miten en muka huomannu että se lähti?

Niko ja amanda avaavat turvavyöt, mutta minä istun silti autossa. He nousevat jo ulos, melkein sulkevat ovet kunnes kumpikin kysyvät melkein samaan ääneen, "Mitä helvettiä sä siellä teet, tuu mukaan!"

Epäröin hieman jälleen mutta sitten avaan oven ja nousen ylös. Ulkona on nyt niin pimeää että en näe melkein kävellä. kävelen aivan nikon ja amandan perässä koska pelkään pimeää ja en halua jäädä tänne hetkeksikään yksin.

astun kerrostaloon, kävelemme vielä hieman portaita ja sitten näen yhden asunnon missä oli ovi auki, niko ja amanda kävelee sisälle, minä perässä. Aluksi en tunnista ketään, koska en näe heidän kasvojaan, mutta sitten yksi heistä joka on tietokoneella editoimassa jotain, kääntyy tuolillaan ja melkein heti tunnistan kuka se on, se on aleksi. Aleksi on nyt ainakin vaikuttanu kaikista mukavimmalta ja rennoimmalta, sellanen kiltti ja symppis. Toisinkun joku joonas, se on sellanen pelle. Erittäin hyvännäköinen kyllä, ehkä mä vielä löyden sieltä kaiken egon ja rockstara elämän takaa jonkin laisen pehmon, pehmon joka rakastaa läheisyyttä, joka rakastaa ja arvostaa..

Toisaalta joonas vaikutti siltä että hän aina arvosti naisia, mutta luulen että hänellä on niin paljon niitä jotka ihailevat, jonka takia hän flirttailee kaikille ja esittää että hänellä olisi tunteita, sydäntensärkiä matskua.

Nyt en ajattele sitä, moikkaan kaikkia ja se moikkaavat takaisin, kaikki kääntyvät taas tekemään jotain ja juttelemaan toisilensa, mutta minua jännitti.. en tiennyt mitä tehdä, lopulta istuin sohvalle ja tuijotin lattiaa. Kaikilla oli niin hauskaa, mutta mulla ei jotenki oo hirvee hyvä fiilis, pelottaa se että musta tuntuu että mulla on jotain joonasta kohtaan, se meidän ensitapaaminen, ne viestit ja se miten se puhuu mulle. En ymmärrä miten näin lyhessä ajassa mun mieli voi kehitellä jonkin näköisiä tunteita, mun pitää vaan yrittää unohtaa ne, ainakin tänään... tänään pidän hauskaa ja tutustun bändin jätkiin.

Musta tuntuu että aleksi huomasi sen että mua jännittää ja on vähän paha olla, koska se tuli mun viereen istumaan ja esitteli vielä kerran itsensä. Se katse hänen silmissä oli niin kiltti, hän vaikutti ymmärtäväiseltä. Juttelin hänen kanssa vähän aikaa, muunmuassa siitä kuinka paljon olen halunnut tämän työ ja puhuttiin myös asioista mistä me molemmat tykkäämme, löysimme aika paljon yhteistä.

Aleksin kanssa juttelu sai mieleni paljon paremmaksi, miten näin lyhyessä ajassa olen avautunu jollekkin vitun bändin jäsenelle jolle mun pitäs tehä töitä, no ehkä mä vaan kuulun tänne. ajatukseni taas karkailevat mutta havahdun siihen kun kuulen aleksin aloittavan lauseen, "Mut sarah, älä huoli... vaikka alussa tuntuu vaikeelta niin kyllä se siitä, me osataan kyllä olla aikamoisia, mutta ainakaan meillä ei tule tylsää!" Aleksi naurahtaa ja pitää pienen tauon. Hymyilen hänelle takaisin ja odotan..

sitten hän jatkaa, "Hirveen moni ei ookkan jaksanu meidän kanssa ku ollaan vähän erinlaisia, tai siis ihan tavallisia kundeja mut me osataan bilettä hyvin, vaikka en kyllä oo hirvee bile tyyppi"

Naurahdamme yhdessä ja minä kiitän aleksia. Katson häntä silmiin ja yritän hakea hyväksyntää hänen silmistä, lopulta päätän halata häntä. Hän on niin lämmin, niin ystävällisen oloinen.

Halaamma hetken ja tunnen pienen puhalluksen korvassani, aleksi oli aloittamassa lausetta, kuuntelin tarkkaan ja kuulin kuinka hän aloitti hiljaa, "Ja tuo joonas, älä välitä siitä. se osaa olla hirvee kusipää ja vaikuttaa ylimieliseltä paskalta, mutta se on oikeesti aikamoinen pehmis, tai siis no kato nyt tota hiuspehkoa!"

Vetäydymme halauksestamme ja suuntaamme kumpikin katsemme joonakseen, hän tosiaan näyttää kuitenkin aikamoiselta pehmikseltä, ehkä saan hänestä vielä kunnollisen, aleksin kaltaisen symppiksin, ehkä..

Ilta jatkui jatkumistaan, olimme juoneet ilmeisesti poikien studiolla. kello alkoi olla jo paljon. Osa meistä alkoi olla aika humalassa, ainakin joel. se oli iha humalassa, hän oli hauskaa seurattavaa, varsinkin kun hän selitti heidän euroviisuista ja heidän menestyksestä. Pojat puhuivat päällekkäin kertoessaan, aina joku keksi jonkun jutun kun toinen oli lopettamassa.

Kaikki oli oikeastaan aika kännissä, paitsi aleksi. hän itse kertoikin että ei ole bile ihmisiä, on hän pari juonut mutta ei niin paljoa kuin muut. Kohtaan katseeni joonaksen kanssa istuskellessani sohvalla, hän näyttä nyt jotenkin erityisen hyvältä.. ehkä siksi kun olen humalassa.

Katselen häntä vielä hetken kunnes tunnen hellän koputuksen olkapäässäni, se on bändin basisti olli. Hänestä näkee että on humalassa, ei sentään niin paljoa kuin niko, tai joel.

Katson häntä hetken ja sitten hän kysyy "Moi mallikuvaaja, saako tähän istua?"

Sanoja 737

ÄÄHH

Teitä on taas tullu hirveesti lisää, oon ihan sika kiitollinen, jälleen..

EN OIS IKINÄ IKINÄ IKINÄ, kuvitellu että teitä tulee näin paljon, nyt tarina on vasta alkanut. pysykää mukana ja katsokaa miten käy, saako sarah elämönsö käännettyä niinkuin elokuvissa..?

-Janette<3