Fantasy without meaning/ aleksi kaunisvesi x y/n

Et sä mua menetä

Joonas pov (viiltely⚠️)
Heräsin aamulla mun herätykseen klo 8:05. Meil on ollu tää viimmene viikko umk:n voitosta vitusti haastatteluja ja nii on tänäänki. Mua on ahditanu vitusti nää kaikki haastattelut, mut en oo sanonu mun ahdistukest Nikolle. Mul oli siihen joskus lääkitys mut lopetin sen koska ne tuotti mulle liikaa masennusta.
Puin jotkut vaatteet haastattelua varten ja menin pesemään hampaita. Jostain syystä mua alko yhtäkkiä taas ahdistamaan, mun sydän alko hakkaamaan täysiä ja tuntu siltä etten voinu seistä. Menin lattialle istumaan ja yritin tasata mun hengitystä mut se ei auttanu. Näin mun vanhat jäljet mun sääressä ja muistin kuinka paljon se oli sillon auttanu. Katoin niitä hetken ja nousin ylös. Kävelin keittiöön ja otin lähimmän puukon käteen.
Nostin mun hihaa ja tein jälkiä mun käteen. Kohta mun käsi olikin jo täynnä jälkiä ja ihan veressä. Istuin mun keittiön lattialla puukko kädessä ja vaan tuijotin seinää. sain kumminkin mun hengityksen tasattua ja rauhotuin. Kohta kuulin mun puhelimen soivan pöydällä.
*puhelu henkilöltä Niko❤️*
"Vittu..." sanoin ja nousin ottamaan puhelimen, liikkuminen sattu vitusti.
"Moi." Sanoin vastatessa puhelimeen.
"Moi, tuuks mun kyydil sinne haastiksee?" Niko kysy.
"Öö joo, millon se olikaa?" Kysyin.
"9:15." Niko sano.
Katoin kelloa joka näytti 8:45.
"Vittu, en tajunnu mitä kello oli.
Nähää koht, rakastan sua." Sanoin Nikolle.
"Mäki sua." Tuo vastasi ja sulki puhelun.
En tajunnu kuinka kauan olin viillelly.
Menin puhditaa verta pois mun käsistä ja laitoin siihen siteitä päälle.
Söin nopeesti ja kohta niko oliki jo pihalla odottamassa. Katoin itteeni peilistä ja tajusin et mun hihat oli niin lyhyet et veriset siteet näky. Päätin heittää jonkun takin päälle ja jouksin Nikon autoon.
"Huomenta." Niko sano ku menin autoon.
"Huomenta." Vastasin ja hymyilin tuolle.
Se on nii kiltti, se ei ees tiiä mitä mun elämäs tapahtuu mut silti auttaa.
Päästiin haastis paikalle ja tänään sinne tuli vaan mä, niko, joel ja y/n.
"Moro." Y/n sano kun näki meijät.
"Moi." Joelkin sano.
Kohta meijät johdatettiin huoneeseen missä haastattelu pidettiin.
"No blind channel, mites on menny tää viimmesin viikko umk voitosta?" Haastattelia kysy.
"Huonosti." Ajattelin.
"Hyvin täs on menny." Joel sano.
"Kiirettä on pitäny." Y/n jatko.
Haastattelia kysy pari kysymystä ja yritin keskittyä mut tunsin kuinka paljon mun kädet sattu ja toivoin vaan ettei ne vuotais paljoa.
Päästin vihdoin haastattelusta ja tuijotin ulkona puhelinta ja odotin Nikoa joka puhu jostain Joelin kaa.
"Moi." Kuulin y/n:än mun vieressä sanovan.
"no moi." Sanoin ja hymyilin sille.
"Ooks ok? Olit aika omis maailmois koko haastiksen." Y/n kysy multa.
"Joo täs on vaa ollu paljon kaikkee.." selitin kunnes tunsin kädet mun ympärillä.
"Pliis kerro jos sulla on jotain mä ymmärrän sua enkä haluu menettää sua." Y/n sano ja pystyin kuulemaan surun sen äänessä.
"Ei hätää y/n, et sä mua menetä." Sanoin ja halasin sitä tiukasti takasin.
"Lupaaks sä?" Y/n kysy. Mietin hetken kaikkea, se kuinka kauheeta oli varmaan löytää mut ranteet auki mun kotoota, en tienny kuinka tärkee olin sille.
"J-Joonas.." y/n sano ja katto muhun päin ja näki et melkein itkin.
Y/n vaan halas mua taas kaikilla sen voimilla.
"Mä oon niin pahoillani et oot joutunu pelkää et menetät mut." Sanoin tuolle.
"Lupaatko etten menetä sua?" Y/n kysy multa.
"Mä lupaan." Sanoin ja pussasin tuon päätä.
"Onks kaikki hyvi?" Kuulin Nikon meijän vieressä kysyvän.
Katoin nopeesti y/n:nää ja takasin Nikoon.
"Joo kaikki ok." Vastasin.
Olin y/n:än kaa päästy mun asunnolle koska Nikolla ja Alella oli jotain omia juttuja nii pätettii sit hengaa kahestaan.
Katottiin jotain elokuvaa ja puhuttiin kaikkea. Mä ja y/n oltiin aika läheisiä, varmaa koska ymmärrettiin toisiamme hyvin.
"Mennääks jo nukkuu?" Y/n kysy.
"joo mennää vaa." Vastasin ja lähin kävelemään mun makkaria kohti.
Päätettii vaa Nukkua samassa sängyssä koska se ei haitannu kumpaakaan.
"Saanks lainata jotai vattei?" Y/n kysy.
Heitin sille jonkun t-paidan ja shortsit vaik ne olikin sille liian isot.
Se meni vessaan pesee meikkei joten aattelin et ehdin vaihtaa vaatteet ilman et y/n huomaa mun viiltoja.
Olin just vaihtamassa paitaa ku huomaan y/n:än seisovan ovensuussa.
"Y/n mä voin selittää, mä-" olin sanomassa kunnes y/n tuli halaamana mua.
"haluun vaan et oot ok Joonas..." y/n sano ääni väristen. En ees tienny mitä vastata, halasin vaan takasin kaikin voimin.
"Noi siteet pitäis varmaa vaihtaa, ne on iha veressä." Y/n sano.
"Joo nii varmaa pitäis." Vastasin.
Se otti mun kädestä kiinni ja lähti viemään mua vessaa päin missä oli mun lääkekaappi. Istuttiin mun vessan lattialla ja puhuttiin samalla ku y/n putsas mun haavoja.
"Kiitti." Sanoin ku y/n oli puhditanu mun haavat.
"Eipä mitää." Y/n sano hymyillen.
"Ei mut oikeesti, oot auttanu mua nii paljon en tiiä miten korvaa kaikkee tätä sulle." Sanoin.
"Et oo mulle mitää velkaa, kunhan pysyt mun elämäs." Y/n sano ja halasin tuota.
"Mennääks nukkuu?" Kysyin.
"Joo." Y/n vastasi ja mentiin nukkumaan.

An: täst tuli vähä pidempi ku muut osat mut halusin selittää jotai ny joonaksesta👍🏻