Fantasy without meaning/ aleksi kaunisvesi x y/n

Must tuntuu et mä sekoon.

Joonas pov
Oltiin autossa. Vein y/n:ää Aleksin luo vaikka se sanokin et halusi kotiin. En harmi kyllä luottanut siihe tarpeeks ollakseen yksin kotona.
"Tää ei oo suunta mun kotiin?" Kuulin
y/n:än yhtäkkii rikkovan hiljaisuuden.
"Aattelin et meet Aleksille." Sanoin katse tiessä.
"Miks mä sinne menisin?" Y/n kysy.
"Aleksi pystyy pitää susta huolta joten meet sinne, okei?" Sanoin ja käänsin hymyilevän katseen nopeesti tuohon päin.
"Mhm.." Y/n vastas kattoen auton ikkunasta ulos.
Päästiin aleksin asunnolle ja astuin autosta pois. Seisoin auton vieressä kunnes y/n tuli ulos ja lähettiin ovelle.
Koputin ja katoin y/n:ään päin, jonka katse oli ovessa ja se näpräs sormiaan.
"Moi." Aleksi sano ku ovi aukes.
"Moi, y/n voi varmaa tulla tänne." Sanoin Aleksille joka siirs katseensa y/n:ään.
"Joo, tietenki." Tuo vastas ja ojens kätensä y/n:älle. Y/n otti sen kädestä kiinni ja meni sisälle.
"Voit soittaa mulle jos tulee jotai." Sanoin ja Aleksi nyökkäs. Suljin oven mun perässä.

Aleksi pov
Katoin y/n:ää ku tuo käveli olkkariin ja istu sohvalle.
Kävelin sen perään ja seisoin ovensuussa.
"Joonas soitti mulle." Sanoin ja ajattelin et se ties mitä tarkotin.
"Tiiän, se haluu laittaa mut jonnekki osastolle." Y/n vastas ja katto muhun päin.
"Ethän sä haluu?" Se kysy ehkä vähän vihasesti.
"Haluun et saat apua." Vastasin vältellen kysymystä.
"Haluuks säki siis laittaa mut sinne?" Y/n kysy pettyneellä mut vihasella äänensävyllä.
"Siis enhän mä sua voi pakottaa, oot kohta 23 se on sun valinta." Sanoin samalla ku y/n vaan katto lattiaan.
"Eli haluut mut sinne.." y/n sano.
"Jos se on parhaaks." Vastasin ja katoin
y/n:ää.

Y/n pov
"Jos se on parhaaks." Aleksi vastas ja katto muhun.
Mun silmät alko täyttymään vedellä, joten laitoin mun kädet naaman eteen.
Tunsin Aleksin käden silittävän mun selkää.
En edes tienny miks itkin.
"Y/n-" Aleksi sano mut keskeytin sen.
"Älä." Sanoin ja pyyhin mun kyyneleitä.
"Mitä?" Aleksi kysy ihmetellen.
"En mä haluu apua, eikä mua voi auttaa Aleksi." Sanoin ja pyyhin taas kyyneleitä.
"Mutku mä haluun auttaa." Aleksi sano surullisena.
"Mutku Aleksi sä et tajua!" Sanoin kovaan ääneen samalla ku kyyneleitä valu mun poskilla, joten hautasin mun kasvot mun käsiin.
"Puhu mulle ehkä mä voin tajuta." Aleksi sano ja yritti rauhottaa mua.
"Musta vaa tuntuu et kaikki asiat kaatuu mun päälle ja- ja mä alan kuulla asioita, enkä ymmärrä mitä tapahtuu." Sanoin melkeen hysteerisenä niiskuttaen sanojen välissä.
"Miten niin sä alat kuulla asioita?" Aleksi kysy ihmetellen.
"Mä kuulen harhoja. Must tuntuu et mä sekoon, Aleksi." Sanoin itkien ja Aleksi oli shokissa.
"Y/n me keksitään tähän jotain, ei oo hätää okei?" Aleksi sano ja veti mut halaukseen.

Aleksi pov
"Y/n me keksitään tähän jotain, ei oo hätää okei?" Sanoin ja yritin pysyy rauhallisena vaik oikeesti olin ihan paniikissa.
Time skip pari tuntia
Y/n makas mun päällä sohvalla ja kello oli noin kaheksan illalla.
"Voidaaks mennä nukkumaa?" Y/n kysy.
"Mee sä vaa, mun pitää tehä pari juttuu vielä." Sanoin hymyillen tuolle.
"Okei." Y/n sano ja lähti mun makkariin.
Ootin hetken kunnes y/n nukkuis ja etin tietoo siitä mitä y/n sano, et se kuulee harhoja.
Aloin lukee jotain artikkelia aiheesta ja siinä sanottiin et se yleensä johtuu jostain psykoottisista häiriöistä.
Päätin soittaa johonki Mielenterveystalon puhelinnumeroon, koska en yhtään tienny mitä tehä.
"Hei, mielenterveystalo. Kuinka voin auttaa?" Mies vastasin puhelimeen.
"Moi tota mä soitan mun tyttöystävän takia, se kerto mulle et se kuulee
harhoja." Selitin.
"Okei eli tiiätkö mitä se kuulee? Näkeekö se myös harhoja?" Mies kyseli.
"Mä en tiiä, se ei selventäny. Mut sillä on myös todettu keskivaikee masennus." Vastasin.
"Onko sillä lääkitys?" Mies kysy.
"Joo mut en tiiä ottaako se niitä." Vastasin.
"Selvä, tota mikäs sen nimi on?" Mies kysy.
"Y/n y/l/n." Vastasin.
"Entäs sun?"  Tuo kysy taas.
"Aleksi Kaunisvesi." Vastasin.
"Okei, hyvä kun soitit. Soittelen sulle tossa myöhemmin kun käyn vähän läpi
y/n:än aikasempia tietoja." Mies selitti.
"Okei, kiitos moi." Sanoin ja lopetin puhelun.
Hautasin mun kasvot mun käsiin ja huokasin, ehkä helpotuksesta? Mut olin sisimmässäni vieläkin paniikissa.
Nousin sohvalta ja kävelin makkarin ovelle. Näin y/n:än rauhassa nukkumassa ihan ku ei ois mitään huolta maailmassa.
Mitä sille vanhalle y/n:älle tapahtu jonka tapasin studiolla?

An: ihan tällee btw mä en tosiaan tiedä paljoa mistään spykoottisista sairauksista tai häiriöistä joten oon pahoillani jos jotain kirjotan väärin🙏