10.Silvian loppupäätös

297 8 4
                                    

*VAROTAN TÄSSÄ JAKSOSSA ON VAUVALLE PIENI TAKASI MENO*

Silvian pov:
Aamulla kun heräsin puin päälleni vatteet ja lähdin alakertaan pojat olivat tehneet aamupalaa ja meidän pitäisi lähteä sairaalaan. Lääkärin käynnit olivat pelottavia mutta ei se mitään kun minulla on isä mukanani.

Aamupalan jälkeen lähdimme kohti sairaalaa. Sisälle päästyämme me menimme odottaa ja lääkäri huusi minun nimeni.

Menimme huoneeseen sisään ja lääkäri kysyi "niin sä halusit tehä abortin?" Isäni tuijotti minua ja sanoi "s-sä et haluakkaan sitä?" Tuo sanoo minulle pidätellen itkua. "En oo valmis äidiks. Oon vasta 14 vuotias. Haluun elää vielä teinin elämää ku vaan voin" sanoin tulle itkuisena joka kyllä ymmärsi. Ei 14-vuotias voi olla vielä äiti! Olin onneksi siinä vaiheessa että voin tehdä abortin jos se olisi mennyt 12 viikolle vauva olisi pysynyt sisälläni. Mutta en halua sitä joten nyt päätin tehdä sen. Isä ilmoitti isovanhemmilleni ja jätkille. Jätkät olivat ymmärtäväisiä niinkuin muutkin.

Vihdoin tuo lääkäri käynti oli ohi ja abortti tehtynä. Olen vain surullinen siitä että tapoin juuri ihmisen joka oli sisälläni. Mutta niinhän osa ihmisistä tekee, jos ei halua raskautta eteenpäin.

Menimme kotiin ja pojat istuivat järkyttyneinä sohvalla kun menimme isän kanssa olohuoneeseen. "Sä sit......" joonas kerkeää aloittaa kunnes sanon "joo. En mä halua olla äiti. En oo valmis siihen" "me ymmärretää kyllä että et oo valmis" niko sanoo. "Elämä menee eteenpäin mutta se on nyt historiaa joten mä tästä taidankin mennä omaan huoneeseen" menin huoneeseeni ja huomasin mitä kello oli. Meillä kesti isän kanssa sairaalassa 2tuntia ja ajaa vielä sieltä kotiin 1tunti eli kello oli 16.00.

Ilta meni nopeasti ja oli aika mennä nukkumaan. Tein iltatoimet ja menin sänkyyni nukkumaan.

—————-
Vähän lyhempi mutta ens osassa tulee oleen pikkasen sairaala reissua. Varotan jo etukätee että sairaala reissu kyseessä.

Isänsä tytär |Blind Channel |Où les histoires vivent. Découvrez maintenant