Kahdesti kuollut

Joku uusi?

Kuolemastani on nyt tasan kaksi vuotta. En vieläkään muista mitä silloin tapahtui mutta olen alkanut muistamaan satunnaisia asioita lapsuudestani. Asun nykyään kämppäkavereina Anyan kanssa. Anyan terveydentila on mennyt huonompaan suuntaan ja hän istuu nykyään pyörätuolissa. Istun olo-huoneessa sohvalla ja katson televisiosta lempi draamasarjaani, Paratiisia. Anya tulee olo-huoneeseen omasta huoneestaan "Tehään jotain, pätkä" hän sanoo ja nojaa pyörätuoliinsa. "Mitä haluaisit tehdä?" kysyn sitten Anyalta. Anya ehdottaa hieman sarkastisella äänellä että menisimme bongaaman lintuja, etsimään sateenkaaren toista päätä tai tähystämään metsään kunnes hän kuulee jonkun koputtavan oveen "Kutsuitko sä jonkun kylään?" hän sitten kysyy. "En?" sanon ja katson ovea hämmentyneenä. Anya sitten menee avaamaan oven ja tervehtii henkilöä oven takana "Hei?". "Terve, öö mä tulin ihan vaan et en ois mun koko loppu elämää yksin niinku oon ollu nyt viimeset kaksi vuotta" Kertoo henkilö oven takana.
"Hei, pätkä! Tääl on joku skidi!" Anya sitten huutaa minulle. Menen katsomaan kuka tämä uusi henkilö on ja katson häntä täysin ilmeettömänä kuten aina. Tämä uusi tyyppi katsoo hetken meitä kohti. "Se näyttää elämäänsä kyllästyneeltä..." Anya mumisee ja sitten sanoo uudelle tyypille: "Mikä sun nimi on? Sano vaa, en mä pure.... Ehkä". "Elijah" uusi tyyppi vastaa "Entä sun?". Anya katsoo hetken minua kunnes katsoo taas Elijahia ja kertoo nimensä tälle, sen jälkeen Anya katsoo taas minua kohti "Kerro sun nimes, pätkä" hän sanoo minulle kohottaen toista kulmakarvaansa. "Kuka olet?" Kysyn Elijahilta kunnes yhtäkkiä tälle tulee kiire lähteä ja hän lähtee "Outoa?" ajattelen.

Seuraavana päivänä makaan sängylläni kunnes kuulen Anyan huutavan keittiöstä "Victoria! Tarviin sun apua!". Menen keittiöön "Mitä tarvitset?" kysyn häneltä. "En yllä" Anya marisee ja osoittaa ylähyllyä "Haluun mun Monsterit sieltä". Ojennan monsterit hänelle "Siinä". Anya ottaa pussista yhden monsterin ja heittää pussin keittiön nurkkaan "Voidaanko tehä jotainnn?". "Mitä haluaisit tehdä" kysyn häneltä. "Mennään pihalle" hän sanoo ja ottaa huikan monsterista samalla kun lähtee kohti ulko-ovea. "Mennään vaan" Lähden Anyan perään. Menemme puistoon ja yhtäkkiä Anya sanoo "Victoria?". "Mitä?" kysyn. "Sitten ku mä..." hän huokaisee hiljaa ennen kuin jatkaa
"Sitten ku mä kuolen, lupaan, että katon sun perään, jos kuoleman jälkeistä elämää vaa on. Varmistan ettet tee mitää tyhmää". "Voi Anya.." sanon ja hiljenen.
"Ja- ja sun pitää luvata, ettet tee mitää tyhmää. Vaikka tiiän, että teet. Alat vetää huumeita tai- tai juomaan tai- tai jotain muuta... niin siinä käy jos susta ei huolehdi"
hän sitten sanoo ja naurahtaa hieman.
" Lopetin kokaiinin käytön jo muutama vuosi sitten ja en ole juonutkaan muutamaan kuukauteen" Sanon Anyalle, jottei hänen tarvisi huolehtia minusta. "Nii siinä käy ku muuttaa saman katon alle asumaan Anyan kanssa" Anya sanoo ja taputtaa päätäni "Mun pitää löytää sulle uus bestis, ennenku potkasen tyhjää". "En halua ketään muuta.." sanon surullisena vaikkei sitä kasvoistani huomaisi, sen kuulee äänestäni. "Joskus vain tapahtuu asioita, mitä ei tahtoisi käyvän" Anya sanoo yllättävän rauhalliseen sävyyn ja katsoo minua hymyillen. "Tiedän sen, minun on vain vaikea hyväksyä sitä faktaa että olet pian poissa" Vastaan katsoen maata. "Kyllä se siitä." Anya vakuuttaa hymyillen "Muista vaa että vaikka mulla on elvytyskielto, mulle saa kyllä antaa tekohengitystä, jos vedän vahingossa jonku yliannostuksen" hän jatkaa tämän jälkeen. "Tiedän.." vastaan ja hiljenen. Anya taputtaa päätäni hymyillen ja katson sitten Anyaa silmiin "Mikä on?" hän sitten kysyy. "En vaan voi uskoa että sinä et ole täällä enää kauaa" Vastaan surullisena mutta yrittäen peittää sen. "Tai sitten olenkin. Haistatan paskat kuolemalle ja lyön sitä naamalle" Anya sanoo kohauttaen olkapäitään "Ei sitä tiiä". "Toivotaan että niin käy, ihmeitä tapahtuu" sanon en enää niin surullisena. "Eh. Mennään takas lol" Anya sitten sanoo ja lähtee takaisin sisälle.