2.2 Sä pystyt siihen 💕

97 15 2
                                    

Olli:

Aleksi antoi kokoajan enemmän ja enemmän merkkejä siitä että oli heräämässä. Olin tällä hetkellä ainoa meidän porukasta huoneessa, mutta muut oli tulossa.

"Ollii.." kuului äkisti
"Allu? Rakas oon tässä.." sanoin ja puristin tuon kättä
"Taisin selvitä.." Aleksi sanoi ja koitti nauraa
"Varovasti, älä innostu liikaa.." sanoin

"Se hirviö saatiin kokonaan pois, sulle jää nyt sit toipuminen.." jatkoin
"Kiva, kauan mä oon nukkunu?" Aleksi kysyi
"Ehkä viikon, kaikki on ollu sun luona.." sanoin
"Niihä me sovittiin.." Aleksi sanoi

"Lääkärit on sanonu, kun heräät sun pitää mahdollisimman nopeesti alkaa liikkua ja kävellä.." sanoin
"Älä viiti, mä heräsin just ja mun päähän koskee.." Aleksi sanoi
"Emmä nyt sillä, ihanaa kun heräsit.." sanoin, nopeesti Aleksi nukahti uudestaan.

"Saako tulla?" kuului kun ovi kävi
"Joo, mut hiljempaa Allu nukahti just uudestaan.." sanoin
"Se sit heräs? Mitä lekurit sano?" Joel kysyi
"Pitäs ruveta liikkuu, mut tää ei oikein innostunu.." sanoin
"Se saatiin siis kokonaan pois?" Joonas kysyi
"Näyttäs siltä, mut pari hoitoo tähän perään ja uudet kuvat.." sanoin
"Pidetään peukut pystyssä.." Niko sanoi

Aleksi:

Mut oli jälleen kerran pakotettu kävelemään, alkuun liikuin vaan omassa huoneessa mutta tänään mun piti päästä käyyyävälle asti. Koko porukka oli paikalla, tippa kulki kätevästi kipulääke jutun kanssa jota Joonas työnsi ja katto etten sotkeudu mihinkään.

Niko tuli mun perässä pyörätuolin kanssa, ainakin toivoin niin. Joel ja Tommi kulki mun vieressä ja Olli piti musta kiinni ja tuki jokaisella askeleella

"Ootsä varmasti mun takana.." kysyin Nikolta
"Täällä ollaan.." Niko sanoi
"Ihan rauhassa, ei oo mikään kiire.." Olli sanoi
"Niko, tuoli mulla pettää jalat.." sanoin ja nopeesti pääsin istumaan
"Viikon päästä sä vedät jo maratonin.." Joel sanoi
"Ehkä en kuitenkaan, pitäs päästä tonne toiseen päähä eka.." sanoin

"Pidetään pieni tauko ja sit uudestaan.." Olli sanoi
"Hei hiljaa hyvä tulee.." Niko sanoi ja puristi mua olkapäistä

Kohta mentiin taas, tällä kertaa halusin pidemmälle.
"Hyvin sujuu.." hoitaja sanoi kun päästin niiden pisteelle
"Ihan rauhassa taas.." Olli sanoi, Joonas tuli mun kanssa samaa tahtia perässä

"Mä luovutan, en pysty enempää.." sanoin lopulta
"Noni, sit istut alas.." Niko sanoi

Kun päästiin huoneeseen suorastaan sammuin pelkästä väsymyksestä.

Olli:

Aleksi teki taas ison työn, nyt tuo sai huilata ja kerätä voimia uuteen yritykseen

"Kyllä se siitä.." Niko sanoi
"Ei me voida pakottaa enempää kun Allu pystyy, leikkauksesta on vasta reilu viikko,." Tommi sanoi
"Olli sun pitää antaa vähän löysää.." Joonas sanoi
"Mut.." aloitin
"On totta et on sanottu et pitää kävellä ja liikkua, mut come on, Allu on tosi kipee vielä.." Joel sanoi
"Nyt annat ton huilata, katotaan myöhemmin uudestaan.." Niko sanoi

Ehkä jätkät oli oikeessa, ehkä mun pitää vähän löysätä.

Timeskip

Aleksi oli melkein kuukauden sairaalassa ennen kun kotiinlähdöstä edes voitiin puhua. Nopeesti tuo oli kuntoutunu leikkauksesta.

Uudet kuvatkin oli otettu ja ne näytti puhtailta.

"Tänään sit kotiin.." sanoin
"Oon ihan valmis vaihtaa tän kaiken omaan kotiin ja omaan sänkyyn.." Aleksi sanoi ja autoin tuota pistämään omat vaatteet päälle
"Auts, varo sen paidan kanssa.." Aleksi sanoi
"Joo, varovainen on mun toinen nimi.." sanoin

"Allu on ihan valmis kotiin.." Joonas sanoi kun tuli huoneeseen
"Ei en yhtään.." Aleksi naurahti
"Nonii, Tommi ajo toho eteen, sit mennään.." Niko sanoi

Hitaasti mutta varmasti lähdettiin kävelemään ulos sairaalasta, olin saanu tarkat ohjeet mitä piti seurata ja miten toimia jos jotain tuli

"Yllätys, kyllä mäki oon täällä.." Joel sanoi kun päästiin autolle. Tällä kertaa Aleksille oli varattu etupenkki paikka, minä istuin heti sen takana

Vartti myöhemmin oltiin kotona, jätkät jatko treenikselle vielä tästä.

"Auta vähän, mä en taivu vielä kovin alas.." Aleksi sanoi, tottakai mä autoin minkä pystyin. Nyt autoin Aleksin omaan sänkyyn huilaamaan.

"Sanot jos tulee jotakin, jätän sut nukkuu.." sanoin
"Tuu mun viereen, emmä haluu nukkuu yksin.." Aleksi sanoi, no niin sitten kömmin tuon viereen otin varovasti haliin ja pidin hyvänä.

... ... ...

Entäs jos kuitenkin? jatko, osa 2!

620 sanaa!

Vähiin käy ennen kun loppuu!

2 lukua jäljellä <3

Another Sun Will Rise [Olli & Aleksi] (3) [VALMIS] ✔️Tahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon