Kiskoin takkini huppua paremmin päähäni ja kohottelin hartioitani kuin mikäkin pingviini. Kylmä oli kuin Siperiassa mut röökille oli päästävä... elämän prioriteetit olivat selvästi kunnossa..
Totta puhuen mä halusin vain paeta paikalta keskustelun eskaloituessa mun ja Joonaksen yhteiseen yöhön. Minkä mä sille mahdoin etten muistanut koko reissusta yhtään mitään... tässä tapauksessa faktapohja oli siis vain ja ainoastaan Joonaksen muistikuvien varassa. Tuon miehen tuntien se tulisi lisäämään kertomuksiinsa aika reippaasti värikynää. Se ei tainnut olla etu ainakaan mulle...
Hetken verran mä olin jaksanut olla järkyttynyt Joonaksen laukomista kommenteista ja meidän yhteisestä yöstä. Vaikka mä tiesinkin olevani melko kujalla tällä hetkellä joka asiasta eikä mun muistikuvieni varaan ollut syytä laskea yhtään mitään, sen mä kuitenkin tiesin et mitään tuollaista meidän välillä ei ollut voinut tapahtua.
Nikon kanssa se olis saattanutkin tehdä jotain sellaista mutta ei mun. Mä en ollut sitä tyyppiä joka hyppäsi kolmen promillen humalassa kaverin kanssa sänkyyn vain saadakseen helppoa seksiä. Miten mä sain tuonkin kuulostamaan siltä kuin Niko olis jotenkin huono ihminen... siitä se oli kaukana ja se me tiedettiin kaikki.
Muut olivat siis jääneet sisälle jauhamaan paskaa ja pelaamaan korttia joka Joonaksen tuntien muuttuisi varmasti melko nopealla aikataululla vanhaksi kunnon räsypokaksi. Saisi vielä turpaansa jos kehtasi aloittaa moisen pelin ilman minua...
Ei se kuitenkaan ollut ihan yksi tai kaksi kertaa kun oli kyseistä seurapeliä tullut keikkamatkalla bussissa vedettyä... uskokaa tai epäilkää mut mä olin aina se jolla pysyi vaatteet päällä pisimpään. Aleksi taas joutui ensimmäisenä esittelemään paljasta pintaa. Taitolaji se oli tämäkin...
"Mitä pingviini?" kuului huvittunut kysymys takaapäin.
Mä en vaivautunut edes kääntymään tuon suuntaan, sillä tiesin sanomattakin kenet mä seurakseni olin saanut. Ei tuo flirttiä tihkuva ääni paljoa arvailuille sijaa antanut. Sitä paitsi Joonaksen äänen mä tunnistaisin vaikka unissani.
"Joko tuli ikävä?" vastasin sen sarkasmiin.
Käännähdin tuon suuntaan ja vedin samalla kunnon henkoset röökistäni. Nojasin selkäni terassin aitaan ja jäin odottamaan Joonakselta vähintäänkin nokkelaa vastausta. Sellaiset tuo mies hallitsi kyllä.. kai senkin jossain oli oltava hyvä.
"Joo, viime yöstä kaipaisin uusintaa" se tokaisi kulmiaan kohottaen.
Se sitten jaksoi jauhaa tuosta... mä kun en edelleenkään suostunut uskomaan sen paikkansapitävyyttä. Sen oli oltava taas yksi Joonaksen villeistä unista mitä se hetken verran piti totena vain kiusatakseen mua. Tyypillistä...
"Tässä hyisellä terassilla vai?" kysyin virnistäen.
Pakkohan mun oli sen leikkiin lähteä mukaan. Pitäisi mua vielä täysin tosikkona. Ihan kuin se ei olisi tiennyt jo valmiiksi etten mä jaksanut aina provosoitua sen typeristä heitoista. Saatoin mä tosin joskus menettää hermoni sen kanssa ja silloin homma meni täysin painiksi. Oikeastaan aika useinkin...
Ja vaikka Joonas erikoinen toisinaan olikin, ei se silti ihan tuollaiseen ehdotukseen olis suostunut. Oli se sen verran mukavuudenhaluinen kuitenkin. Ihan kuin puoltoista metriä lunta olis ollut pikapanolle kaikista mieluisin alusta muutenkaan...
"Eiköhän me keinot lumen sulattamiseen keksitä" tuo vihjasi silmää iskien.
Siitä nyt ei ollut epäilystäkään. Me keksittiin helposti keinot moneen muuhunkin ihan vaikka huomaamattamme.
Vedin viimeiset savut ja tumppasin röökini lumihankeen. Mulle riitti nyt... mielenkiinto täällä pakkasukon armoilla seisoskeluun lopahti juuri tällä sekunnilla.
"Sullehan tuli kiire" Joonas tokaisi virnistäen.
Tuli se kiire vähemmälläkin kun sormet alkoi sinertää kylmyydestä. Enkä mäkään sentään ihan niitä kaiken viluisimpia kavereita ollut. Joonas oli meistä se jolla oli aina kylmä. Jatkuvasti tunkemassa itseään jonkun syliin katalana aikomuksenaan viedä toiselta kaikki lämpö. Koettu on!
"Vähemmästäkin kun sä liityt seuraan" tokaisin ja painelin Joonaksen ohi kohti muita.
Jätin tarkoituksella takin päälleni saadakseni edes hieman jo karannutta lämpöä takaisin. Kohta mä kuitenkin jo taas valittaisin tuskahiestä kun alkoholi suonissa rupesi virtaamaan. Sitähän mä en vielä ollut kokeillutkaan...
***
Kattokaa perkele, minäki olen hengis viel :))
YOU ARE READING
Only Mistakes
Fanfiction"Se yö oli virhe jota ei koskaan pitänyt tapahtua" UMK, euroviisut, Joel ja Joonas sekä känniyö tai vahingossa kaksi... Joel ei suostu hyväksymään yhä kasvavia tunteitaan parasta ystäväänsä kohtaan eikä yksi toisensa perään yhdessä vietetty yö auta...
