Samalla sekunnilla jokainen asia mitä me äsköisessä haastattelussa oltiin sanottu, oli unohtunut kun mä suljin oven perässäni. Saataispa lukea sekin sitten huomisesta lehdestä. Mitä sammakoita sitä tällä kertaa oli suustaan tullut päästeltyä...
Me päästiin vihdoin tänään lähtemään takaisin kotiin tai oikeastaan suoraan Ouluun. Saatiin me sen verran armoa et päästiin himaan vaihtamaan vaatteet ja sitten jo taas mentiinkin. Ehkä muistikuvat alkaisivat palailla sitten pikkuhiljaa kun sai edes hetken hengähtää. Ei ne tällä graindauksella kyllä mieleen juolahtaneet.. sitä oli ihan turha odottaa..
Tunsin nykäisyn kädessäni, suunnatessani käytävää pitkin kohti omaa huonettani. Vielä viimeiset pakkailut ja vartin päästä oli oltava tuolla hyisessä ulkoilmassa. Ei siellä ollut kuin -28 pakkasta. Ei kai sitä nyt vähemmällä oliskaan pärjännyt... mikä hitto siinä olikin et nämä paukkupakkaset tulivat aina helmikuussa?! Parempi se toki niin oli jos mietti vaikka tästä pari kuukauttakin eteenpäin. Ilmastonmuutos vain oli kovaa vauhtia menossa siihen suuntaan et kohta pakkasukko tuskin jaksaisi edes yrittää enää...
Käänsin katseeni taaksepäin ja näin Joelin katsovan mua odottavasti. Otin muutaman askeleen sitä lähemmäs ja jäin odottamaan mitä sillä oli sydämellä.
"Mä halusin vaan sanoo kiitos" mies sanoi.
Kurtistin kulmiani epäilevästi ja odotin jo jatkoa tuohon. Kiitos mistä? Ehkä se halusi vain vittuilla. Eikä siinä.. vittuiluhan oli välittämistä. Näin mulle oli joskus kerrottu. Se oli varsin sopiva mittari meidän väliselle rakkaudelle. Kuulostipa tuo yhtäkkiä kovin väärältä...
"Mistä?" kysyin epäilevänä kun jatkoa ei tuntunut seuraavan.
Ei se tainnut tietää itsekään. Enkä mä siitä moittimaan sitä tahtonut lähteä. Olihan se juuri laulanut meidät maailmankartalle. Okei tuo oli ehkä lievästi liikaa mutta melkein kuitenkin!
"Viime yöstä. Annoit mun purkaa paineita vähän eri tavalla.." se sanoi.
Mä en voinut kuin hymyillä. Aina oli ilo olla hyödyksi. Tuottaa toiselle nautintoa.. ja mikä sen parempi tapa olisikaan ollut kuin seksi. Tuomitkaa pois vain.
"Ja todeta et kyllä sä vaan oot melkonen peto sängyssä" se jatkoi virnistäen.
Samaa sai sanoa toiseen suuntaan.. se oli kyllä.. aivan helvetin hyvä. En mä ollut koskaan tullut ajatelleeksi asiaa sillä tavalla. Ei sellaiseen ollut juuri ollut tarvetta. Mutta nyt mä sen sitten tiesin..
"Ei sunkaan otteissa valittamista ollut" vastasin virnistäen ja iskin silmää sille.
Olisin mä siitä uusinnan voinut ottaa koska tahansa. Hyvää vaihtelua. Ja olihan meillä nyt kivaa.. tuntui huomattavasti kivemmalta ilman mitään sitoumuksia.. ilman tunteita.. järkeä... okei sitä saisi olla toisinaan matkassa enemmänkin mutta eipä se meidän kohdalla suuri menetys ollut. Ei se mukana kuitenkaan kauaa roikkuisi. Etsisi pysyvämmän kohteen. Ihan kuten kaikki muukin meidän ympärillä.
"Koska otetaan uusinta?" kysyin virnistäen ja tökkäsin tuota leikkisästi kylkeen.
Se vain naurahti ja veti mut kainaloonsa. Mä olin vain onnellinen että tämän kaiken pyörityksen keskellä mulla oli joku johon tukeutua.. joku joka tiesi täsmälleen mitä mä ajattelin. Se oli vapauttavaa..
"Meillä on kymmenen minuuttia aikaa pakata" Joel tokaisi.
Milloin meillä viimeksi ei olisi ollut minuuttiaikataulua johonkin suuntaan... tätä se nyt oli. Tästä me oltiin haaveiltu joten nyt ei auttanut valittaa.. ollaan vain ihan tyytyväisiä.
"Mä syytän sua jos mun vaatteet on hukassa" mumisin hiljaa.
Joel työnsi mut leikkisästi kauemmas itsestään ja tuhahti huvittuneena. Olevinaan loukkaantunut.. onneksi vain olevinaan. Totta kai mä änkesin äkkiä takaisin kiinni sen kylkeen.. siinä oli hyvä olla.
"Ihan yhtä innokkaana sä olit multa vaatteita repimässä päältä" se huomautti.
Ihan kuten olinkin. Ja syystä! Joelilla oli upea kroppa! Ei sitä sopinut pitää piilossa vaatteiden alla jos oli mahdollista olla ilmankin.
"No sä ootkin kuuma" tokaisin hartioitani kohauttaen.
Joel vain nauroi ja pörrötti leikkisästi mun hiuksia. Sen mielestä niitä oli sopiva sotkea aina miten sattuu.. mä en sen suuremmin kyllä asiaa arvostanut mutta olkoon menneeksi.
***
Ajattelin tässä eksyä lukemaan vanhoja oneshotteja ja mennä ottamaan selvää mistä kaikista te ootte toivonu jatkoa :) Kirjailla niitä ylös ja toteutella kun kohta multa varmaan kielletään jo liikkuminenkin :))
ESTÁS LEYENDO
Only Mistakes
Fanfic"Se yö oli virhe jota ei koskaan pitänyt tapahtua" UMK, euroviisut, Joel ja Joonas sekä känniyö tai vahingossa kaksi... Joel ei suostu hyväksymään yhä kasvavia tunteitaan parasta ystäväänsä kohtaan eikä yksi toisensa perään yhdessä vietetty yö auta...
