Nyt ja Aina (Niko & Joonas) (1) [VALMIS] ✔️

9. Kohtaaminen

Niko:

Oli kulunu pari päivää ja olin edelleen kotona Oulussa, en tiiä yrittikö iskä jossakin kohtaa tulla pyytämään anteeks. Välillä joku kävi ovella mutta ei tullut sisään.

Joona ja Eve piti huolen että sain syötävää, äitikin piti omalla tavallaan huolen musta.

Uskaltauduin lopulta ulos mun huoneesta ja lähdin vauhdikkaammin ulos. Mun oli pakko saada happea, otin mun auton ja lähdin tutkimaan miltä Oulu näytti.

Äkkiä joku ihan Joonaksen näkönen tyyppi ilmesty suojatielle kun odotin valoissa. Ei tuo voinu olla, Joonas oli kotona Helsingissä.

Otin mun puhelimen ja tein nopean hälärin, yllättäen tämä kaveri kaivo sen taskua ja kaivo puhelimensa. Mitä hittoo Joonas täällä teki? Miks mä en tienny tästä?

Mulla vaihtu ensin valot, ajoin parkkiin ja jäin odottamaan että tää tyyppi menee ohi. Se oli Joonas!

Joonas:

Lähdin muuten vaan kävellen kaupunkiin, tarvitsin raitista ilmaa. Kun pääsin tuttuihin valoihin mun puhelin soi, mitä vittua Niko mulle soittaa? Antas mun olla rauhassa.

Jatkoin mun matkaa ja kieppasin Madiksen kautta, mulla oli tarve muistella vanhoja.

Istuin tutulle penkille missä oltiin Ollin ja Joelin kanssa sekoiltu, myöhemmin meidän jengiin liitty Tommi, Niko ja Aleksi.

"Moi Joonas.." kuului ääni, käännyin ja näin Nikon
"Mitä sä teet täällä?" kysyin
"Oon porukoilla, arvaan että säkin.." Niko sanoi
"Mut sun piti olla Hesassa.." sanoin
"Päätin tulla tänne lataa akkuja.." Niko sanoi

"Öö, mitäs sulle?" uskaltauduin kysymään
"Paskaa kerroin porukoille mitä meidän välillä on tapahtunu, yllätys että iskä veti herneen nenään.." Niko sanoi
"Öö, mun porukat tietää kans.." sanoin
"Ehkä parempi niin.." Niko sanoi

"Uskallanko istuu sun viereen?" Niko kysyi
"Jos et kovin lähelle tuu.." sanoin, Niko istu alas mutta tarpeeks kauas musta.

Tilanne oli todella kiusallinen, kumpikaan ei sanonu mitään, oltiin vaan hiljaa.

"Mä en voi kun pyytää anteeks kaikkee paskaa mitä oon sulle tehny.." Niko sanoi lopulta
"Mut miks sä purit olos just muhun ja alkoholiin?" kysyin
"Emmä tiiä, ei mulla kai oo syytä.." Niko sanoi

"Miten sun kädet?" Niko kysyi
"Paranee, mut aika arat.." sanoin
"Tietääks sun porukat tosta?" Niko kysyi
"Nope, jätin kertomatta.. Ehkä myöhemmin.." sanoin
"Miten sulle tuli niin paha olo?" Niko kysyi, tähän en kyennyt vastaamaan
"Sori, ei mun pitäny.." Niko sanoi

"Ahistus kävi liian kovaks, onneks olin Ollin ja Aleksin luona, jos oisin ollu muualla en välttämättä istus tässä.." sanoin hiljaa

Vaikka mua ahisti Nikon läheisyys, mua ei lopulta haitannu yhtään kun tuo kaappas mut haliinsa ja piti kiinni.

Siinä hetkestä oli jotakin, ehkä pieni sovinnon poikanen.
"Kiitos.." sanoin hiljaa
"Aina, sä oot mulle liian rakas menettää.." Niko sanoi

Juteltiin vielä hetki niitä näitä ja lähdettiin erilleen, koska tuli kylmä ja ilta alko pimentyä.

Meni tosiaan muutama hassu päivä ja meillä oli jo jonkunlainen sovinto olemassa, ehkä me jatketaan kotona Helsingissä kun sinne päästään.

Niko:

Oltiin lähdössä pian Helsinkiin, kotiin ja jatkamaan sovinnon tekoa. Piti vaan lähtee niin ettei porukat huomaa mitään.

Sovittiin että pakataan ja haen Joonaksen kun ilta pimenee.

"Onks kaikki mukana?" kysyin kun Joonas istu eteen
"Pitäs olla, entäs sulla?" Joonas kysyi
"Jep, kai me sit voidaan lähtee kotiin.." sanoin
"Ikävä vaan lähtee tälleen.." Joonas sanoi
"Mut ennemmin näin, kun että tulee uus soppa.." sanoin

Niin me sitten lähdettiin yötä vasten ajamaan, juteltavaa ainakin riittää ja muutenki nyt voidaan koittaa sopia kunnolla.

... ... ...

Miten käy lopullisen sovinnon? Tuleeko sellanen vai jääkö se vaan haaveeksi?

540 sanaa!

Just a matter of time now
Every second, minute, hour
Hear me tickin'? - tämmönen Timebomb lainaus!

Eiköhän kaikki oo yhtä sekasin nyt kun on enää tunteja siihen kun DEADZONE on ulkona! ;D