Nyt ja Aina (Niko & Joonas) (1) [VALMIS] ✔️

20. Kaikki on hyvin

Niko:

Joonas oli saanu ihan kunnon paniikkikohtauksen, vielä mulle ei selvinny mistä tää johtu, mut nyt Joonas itki mua vasten vessan lattialla.

"Shh, ei oo mitään hätää.." sanoin ja silitin tuon niskaa
"Miks sä luulet että satutan sua?" kysyin vähän ihmeissäni
"Mulla tais mennä uni ja todellisuus sekasin, unessa se olit sä joka mua satutti.." Joonas sanoi ja nyyhki mua vasten
"Voi kulta rakas, mä en enää koskaan satuta sua, en enää ikinä.." sanoin

"Tota, siellä on sit kiva määrä viestejä ryhmässä.." Joonas sanoi äkisti
"Anna kun arvaan, sinä ja Joel?" naurahdin
"Nii ja hetken Ale ja Tommi.." Joonas sanoi
"Niinku minä ja Olli ollaan nukuttu.. Ja anteeks, mun piti valvoo, mut nukahdin.." sanoin
"Niin teit, mut oli meillä ihan lystiä.." Joonas naurahti lopulta
"Voin vaan kuvitella.." sanoin

Meni hetki saada Joonas pois vessasta, tällä kertaa sain sen nukahtamaan sohvalle, heitin sille peiton ja hain mun puhelimen ja avasin ryhmän: +500 uutta viestiä, voi vittu!

Sokea_Kanava

Niko: No voi vittu :D
Joel: Mitä? Oli tylsää aamulla :D
Niko: Ai vaan vähän?
Joel: Vähän lukemista olkaa hyvät :D
Olli: Ei jumalauta, mitä täällä on tapahtunu? :D
Aleksi: Kertoko Joonas sulle Niko?
Niko: Hähtäh, joo kerto.. Tuli pari muuttujaa
Aleksi: Mitä on käyny?

Niko: Se olin sit mä joka riehu niissä unissa, Jontulla meni asiat sekasin ja luuli et satutan sitä, paniikkikohtaus ja vähän muuta, nyt toi tosin nukkuu tos sohvalla
Joel: Oho, joku takauma siitä mitä tapahtu?
Niko: Voi olla, mut ehkä tää tästä
Olli: No nyt mä putosin kärryiltä
Aleksi: Selitän sulle kohta <3

Tommi: Niin lapset innostu aamulla, karkasin suosiolla pois :D Joonas on kuitenkin kunnossa?
Niko: On mut nähny painajaisia ja heräilly niihin, mun piti valvoo mut nukahin sit kuitenkin

Ehkä mä luen nää aamuset viestit ja katon samalla että Joonas saa nukuttua edes hetken.

Joonas:

Heräsin säpsähtäen sohvalla, Niko istu mun jalkopäässä ja selasi somea, heti kun tuo tajus että heräsin se pisti puhelimen pois ja kömpi mun viereen ja niin että olin sen halissa.

"Ei uusia painajaisia?" Niko kysyi
"Ei, ihan normaali uni.." sanoin ja haukottelin
"Ihanan lämmin.." jatkoin, Niko suukotti mua otsaan ja piti hyvänä.

Mun olo kohentu päivän mittaan, onneks mulla oli Niko.

"Tuu syömään.." Niko huusi keittiössä, olin päätyny parvekkeella istumaan
"Kuulitko, tuu syömään.." Niko sanoi kun tuli parvekkeelle
"Ai sori, en kuullu.." sanoin, kyllä mä kuulin mutta olin omissa ajatuksissani

Lähdin Nikon perässä keittiöön, se oli taas jossain välissä tilannu ruokaa, kyllä mä tiesin ettei se jaksanu tehdä ruokaa, joten tilattu ruoka oli nopeempi.

"Sä luit mun ajatukset, mä rakastan tätä kastiketta.." sanoin
"Niin ja sua, kaikesta huolimatta.." jatkoin
"Kyllä mä sen tiiän.." Niko sanoi
"Mun pikku possu.." Niko naurahti, mulla oli ilmeisesti kastiketta ympäri naamaa
"Et sitten ite yhtään?" naurahdin

Kyllä Nikokin sotki, mutta se kumpi sotki enemmän oli mysteeri, ei ollu muita kun me kaks. Kun saatiin syötyä siivottiin jäljet, pistettiin roskat pois ja lähdettiin olkkariin kattomaan joku tylsä elokuva.

Niko pääty alimmaiseksi ja minä sen jalkojen väliin siihen nojaten. Tässä oli hyvä ja turvallinen olla..

... ... ...

Joonas on ottanut vähän turhankin paljon osumaa tässä kirjassa, jokohan alkas riittää? :o

510 sanaa!

Illan toinen jatko, olkaa hyvät! <3

Allun livet on kyllä ihan paras piristys, kaks tuntii meni taas kun siivillä :D