Nyt ja Aina (Niko & Joonas) (1) [VALMIS] ✔️

12. Sama vai eri osote?

Joonas:

Oltiin vähän pidempään sairaalassa, mutta oltiin pääsemässä kotiin. Tietysti jätkät tuli hakee meidät.

"Sama osote, vai eri osote?" Olli kysyi
"Sama, me ollaa sovittu.." Niko sanoi
"Onko varma kans? Mä en haluu taas herätä yöllä.." Aleksi sanoi
"Joojoo, mä haluun kotiin.." sanoin
"Sinne sitten.." Olli sanoi

Tommi ja Joel oli jääneet autoon odottamaan, Olli ja Aleksi katto meidän perään, ehkä vähän hidasta tää meno.

"Nonii, sankarit saapuu.." Joel sanoi ja avasi takaoven
"Sit varovasti.." Olli sanoi ja autto mut istumaan
"Älä lyö päätäs.." kuulin Aleksin sanovan Nikolle

Olli ja Aleksi varmisti että päästiin ehjänä kotiin asti, sit ne lähti ja jätti meidät kahdestaan.

Siitä oli hetki kun oltiin kotona kahdestaan, kyllä mulla oli epäilyni, mutta nopeesti ne kaikkos kun Niko otti mut haliinsa ja piti siinä.

"Kiitti että oot siinä.." sanoin
"Aina, vaikka välillä ei siltä tunnu.." Niko sanoi
"Hmm.." sanoin, ei menny kun hetki kun nukahdin

Niko:

Oltiin vihdoin kotona, melkein ehjinä kolarin jäljiltä. Nyt Joonas nukku mun kylkeä vasten sohvalla. Aloin silitellä tuon hiuksia ja kuulin pieniä huokailuja unen seasta.

Porukat oli palanneet Ouluun, tosin Joona, Eve ja Nella jäi pitää kivaa Helsinkiin. Nyt ne tais olla Lintsillä, kyllä itekki vois mutta oltiin vielä niin kipeitä ettei huvittanu ottaa mitään riskiä.

"Niko, missä sä meet?" Joonas kysyi
"Hui, kuhan mietin miten kivaa meidän sisaruksilla on.." sanoin
"Nojoo, ei ehkä ihan lähetä niiden kaa riehumaan.." Joonas sanoi

Myöhemmin illalla tuli mukava viesti ryöppy, vähän jokainen intoili vähän eri jutuista. Kiva että niillä oli kivaa.

Nopeesti nekin kyllä lähti Ouluun, kävivät vaan nopee moikkaamassa ja lähtivät.

Miten rakastinkaan olla kotona ja että mulla oli Joonas, ehkä meidän välit hilseili vielä, mutta kokoajan mentiin parempaan suuntaan.

Joonas:

Olin menossa keittiöön ja avasin kaapin vähän liian huolimattomasti ja iskin mun silmäkulman oven nurkkaan.

"Vittu!" huusin, kohta Niko ilmesty jostakin
"Mitä kävi?" Niko kysyi
"Kaapin ovi kävi päälle.." sanoin
"Ei vit, nyt sit joku luulee että mä oon tehny taas jotaki kun näkee sut, sit ku sanot et kaapin ovi kävi päälle, niin ei sua uskota.." Niko huokaisi
"No sit me ei mennä mihinkään, ollaan kotona.." sanoin
"En ois halunnukkaan.." Niko sanoi ja halasi mua takaa.

Oltiinhan me kipeitä vielä, mut kokoajan kohti parempaa. Kumpikaan ei vaan muistanu että oltiin sovittu lyhyt palaveri meille ja että jätkät pamahtaa koska tahansa.

Ei keretty paljon tehdä mitään kun ovikello soi, kipitin vauhdilla vessaan ja Niko meni ovelle.

"Jos pidetään palaveri eka ja sit bisselle.." Joel sanoi
"Jos ei kuitenkaan.." kuulin Tommin sanovan
"Hups, mun moka.." Joel tuntui korjaavan
"Missä Joonas?" Olli tuntui kysyvän
"JOONAS KUN OOT KUSSU, NI TÄNNE SIELTÄ!" Olli huusi

Tän jälkeen kuulu kunnon räkänauru

Eiei, miks just nyt. Mun silmäkulma alko saada uutta väriä, nyt piti keksiä jotain millä tän peittää.

"Tää saa kelvata.." sanoin ja kaivoin jostain peitevoide purkin ja vedin sitä mun naamaan, jos tää ei toimi niin Niko on taas pulassa.

Lähdin pienen tarkistuksen jälkeen olkkariin, tää ei nyt onnistunu niinki piti. Välittömästi Olli huomasi mun peitto yrityksen.

"Mitä nyt taas!?" Olli kivahti
"Et oo vittu tosissas.." Joel sanoi

Vilkaisin Nikoa, tää ei menny niinku piti.

Niko:

"Vittu Niko!" Olli sanoi
"Sä et ikinä opi.." Aleksi sanoi

"Turvat kiinni! Joo mulla on silmä mustana ja koitin peittää sitä! Mut Niko ei oo lyöny mua, iskin mun silmäkulman kaapin oveen, ette vissii usko?" Joonas älähti

Kaikki katto vuoroin mua, vuoroin Joonasta. Oli ihan liian hiljasta, hirvitti mitä tästä tulee.

Tommi oli ainoa joka ei ollu sanonu mitään, ehkä se usko mitä Joonas sano, muut ei nähtävästi uskonu.

"Hei kuumakalle istu alas, toi ei tee hyvää.." Tommi sanoi lopulta
"Selvä, kukaan ei usko ettei Niko oo tehny mitään, fine sitte saatte olla ilman mua.." Joonas puhisi
"Rauhotu, sä pyörryt kohta.." Olli sanoi

Joonas todellakin alko olla aika piipussa, se hikoili ja oli rauhaton, mun oli pakko puuttua tähän.

"Hei muru tuu istuu tänne, selvitetään tää kunnolla.." sanoin, Joonas kyllä vilkas mua mutta käänty ja lähti eteiseen.

Tää ei luvannu mitään hyvää, Joonas ei ollu nyt oma ittensä. Näin miten tuo oli ahdistunut tästä härdellistä.

Joonas:

Jossain kohtaa mulla kiehahti ihan kunnolla yli, käännyin ja suuntasin eteiseen, välillä piti vetää henkeä koska olo vaati.

"Joonas et mee minnekkään.." joku huusi
"Et oo tosissas, tuu takas.." joku huusi

En enää ees välittäny kuka mulle huusi, lähdin ovet paukkuen ulos, kävelin portaat turhan vauhdikkaasti.

Lähdin kävelemään jonnekkin, en tiiä eikä kiinnostanu, halusin vaan pois, omaan rauhaan.

... ... ...

Vähän bändin sisäistä draamaa ;)

730 sanaa!

MP DEADZONE MUSAVIDEO? Onks kaikki elossa? :D