Joel:
"Joel..." Kuulen hiljaista mutinaa vierestäni. "Mm?" Mutisen kysyvästi takaisin. "O-oliks tää vika kerta?" Joonas kysyy. Huokaisen ja suljen silmäni. Niin, oliko tämä tosiaan meidän viimeinen kerta... En ole itsekään varma. "Kyllä kai..." Sanon lopulta hiljaa, itkettää vähän. Kuulen niiskauksen, joten käännyn toiselle kyljelle ja katsahdan Joonasta silmiin.
"Joonas?" Kysyn. Hän kääntää myös katseensa minuun ja voin huomata kyyneleet, jotka valuvat vuolaina hänen poskilla. "Voi muru..." Huokaisen ja vedän Joonaksen halaukseeni, joilloin hän aloittaa itkemään ihan kunnolla. "Mä tiedän, että tää on ihan perseestä, mutta sä tiedät itsekin, että me ei voida jatkaa tätä enää." Kerron totuuden.
"Niin tiedän, mutta tää tuntuu silti ihan vitun hirveeltä." Hän sanoo. Kyllä minä tuon tiedän, tuntuu tämä minustakin ihan hirveältä. Ihan kuin osa minua riistettäisiin minulta, vaikka olemme olleet vain friends with benefits, meillä ei ole, eikä tule ikinä olemaan mitään sen suurempaa ja nyt tämäkin loppuu.
"Joel, kiitos. Mä tuun aina rakastamaan sua ystävänä." Joonas sanoo ja pussaa minua huulille. "Samoin mä sua Joonas." Tokaisen ja pussaan häntä uudelleen. Nyt tämä on virallisesti ohi. Meidän seksintäyteinen ystävyys on vain normaalia ystävyyttä.
---
Sanoja: 180Tästä tuli ihan paska😭
Mut mulla on ihan vitun ikävä Aleksia... 21.7.2023 oli mun elämän paras päivä legit ja täl hetkel haluan vitusti takas tohon hetkeen!
Mut jme takas Suomeen täältä Kroatiasta ja pääsen BC kamojen ääreen purkamaan tätä oloa😭❤️
(näytän iha vitu rumalt tos kuvas)
YOU ARE READING
Panic is a reflex // One Shot [Tauolla]
FanfictionOne shotti-kirja, joka sisältää tarinoita laidasta laitaan. Saa antaa myös ehdotuksia! Kirjotan tänne myös tarinoita mun unista (BC jätkien näkökulma) ja sellasista tapahtumista/asioista mitkä on ollu joko mulle ihania ja tärkeitä tai maailman hirve...