Panic is a reflex // One Shot [Tauolla]

Niko x Joonas

Niko:

"Mua oksettaa ja pyörryttää..." Joonas mutisee Tommin selkää vasten. Olemme matkalla kotiin baari-illan päätteeksi ja koska jokainen meistä on juonut enemmän tai vähemmän niin emme voineet kulkea autolla.

Joku oli ilmeisesti laittanut Joonaksen juomaan baarissa jotain ainetta, joka on nyt vienyt lähes kokonaan poikaystäväni kävelykyvyn, ainakin hetkeksi. Tommi oli luvannu auttaa minua saamaan Joonaksen kotiin, kun muut lähtivät vielä jatkoille.

"Me ollaan rakas ihan pian kotona." Sanon Joonakselle. Olen todella huolissani hänestä ja hänen voinnista, olisi ollut kiva tietää mitä hänen juoman sekaan laitettiin, vain sen takia, että tietäisin onko se jotain terveydelle vaarallista. Siis kaikki huumausaineet ovat vaarallisia terveydelle, se on selvä, mutta se kiinnostaisi, mitä terveydelle vaarallista Joonakselle on annettu ja kuka.

"Nikoh..." Kuulen hiljaista mutinaa. "Voi Joonas." Huokaisen. "Joonas me ollaan ihan parin sadan metrin päästä sun ja Nikon kämpillä, yritä pysyä hereillä sinne asti." Tommi sanoo reppuselässään olevalle Joonakselle. "Mm..." Kuulemme vain muminaa.

---

Tommi laskee Joonaksen makuuhuoneemme sängylle. Autamme kumpikin Joonakselta ylimääräiset vaatteet pois ja sen jälkeen makaamaan. Joonas voi huonosti, joten lepo on tässä tapauksessa ehkä paras vaihtoehto.

"Pärjääksä Jonskun kans jos lähen himaa?" Tommi kysyy. "Joo enköhän. Mä haen vettä sille ja jonku ämpärin, jos sillä tulee tarve oksentaa tms." Vastaan hänelle ja saatan ovelle asti. Tommi huikkaa heipat ja minä teen samoin ennenkö siirryn eteisestä keittiön kautta makkariin. Joonas on näköjään jo täydessä unessa.

---

"Niko..." Kuulen mutinaa. "Mm?" Mumisen takaisin hiljaa. "Mitä tapahtu? Mä en muista..." Joonas kysyy. "Me oltiin eilen baarissa ja sut luultavasti huumattiin. Me ei tiedä millä ja kuka, mutta huumeiden alaisena sä oot luultavasti ollu." Selitän poikaystävälleni. "Pystytkö sä muuten liikuttaa sun jalkoja ja kävellä?" Tajuan kysyä, eilen illalla Joonaksesta ei ollut kävelyyn.

"Miks en pystyis?" Joonas kysyy kurtistaen kulmiaan. "Se aine vei sulta eilen kävelykyvyn ja Tommi joutu kantamaan sut tänne, kun et sä voinu liikkua." Kerron. "Kyllä mä mielestäni pystyn liikuttaa kaikkia raajoja ja kävelynki pitäs kyl onnistuu, mut voinhan mä koittaa." Joonas sanoo ja alkaa liikutella jalkoja jotka onneksi näyttävät liikkuvan.

Nousen itsekin sängystä ja kävelen toiselle puolelle vain varmistamaan, että Joonas ei kaadu. Hän nousee sängystä ja onneksi pystyy kävellä normaalisti eli eilisillan huumauksesta ei ole jäänyt mitään pysyvää. "Mun rakas." Sanon ja pussaan Joonasta huulille.

---
Sanoja: 363

Moi pitkästä aikaa!

Olin vklp Aktiivipäivillä Lahdessa (NuvaRy järjesti). Ja oli ihan kivaa. En nyt voi sanoa et elämäni paras vklp, koska sain kokee myös aika ikäviä tunteita. Ahistusta ja yksin jäämitä, mut it's okey, mä en oo kauheen toivottua seuraa ja en viitti tunkee enää tyyppien kans...

Enkä saanu perjantaina mitää ilosia uutisia. Sain kuulla et mun pitkäaikanen ihastus seurustelee jonkun toisen kans (tunnen sen kumppanin) ja se kieltämättä latisti mun mielialaa, mutta ainakaan mun ei tarvi kertoo mun ihastukselle, että tykkään siitä. Joo nyt mä katoan, hei hei!