Avaan avaimillani oven.
Haistan hyvän tuoksun.
Isä on leiponut.
"Pepita!" Hän tulee essu ja lasta kädessä.
Näen suklaahippukeksit keittiön tasolla.
Minua melkein itkettää, kun kädessäni rutistuu diagnoosi.
Hymyilen aitoa hymyä.
Moneen vuoteen.
Aitoa hymyä.
Jokin isässä saa minut tuntemaan sympatiaa.
Heitän lapun nurkkaan johon Marja-Ripuli on selittänyt masennuksen.
Isä tuo minulle keksin.
Siinä on kynttilä.
YOU ARE READING
☆SUMU[✔️]
Non-Fiction"En tarvitse liikuntatunteja. Harrastan kotoa karkaamista", Hyppään sillalta, äiti on nisti. Olen trans, vittumainen friikki. Mielessä mul on veitsi ja rööki, vitun italia-suomi. Elämä pilalla, ei kaveria yhtäkään, jos kuolisin nyt, ei kaipaaamaan j...