pikkurillilupaus

20 4 1
                                    

Isä puhuu italiaa!

"Kulta... Miksi teit niin? Etkö ole tyytyväinen? Olenko huono isä? Leo, kerro!"
"Emt..."
"Kyllä sä tiedät! Ei kukaan hyppää sillalta huvin vuoksi!"
"Äh..."
"Ollaan rehellisiä. Olen nähnyt, kun et syö, olet tosi laiha. Käsissäsi on naarmuja ja sideharsoa. Miksi et koskaan tule uimaan? En ole kuuro, kyllä huutoitkun kuulee. Haiset tupakalta joskus, en kehtaa huomauttaa. Et käy koulussa? Ethän? Huolestun aina kun karkaat kotoa. Luulet etten huomaa? Äitiä ei saata kiinnostaa, mutta Leo, sinä olet minun poikani. Minun. Ja minun on myös huolehdittava sinusta. Minä olen huono isä. Sinä et", isä lopettaa.
Eniten hittas toi kun se sanoi mua sen pojaksi.
"Anteeksi", sanon.
"Miksi pyydät anteeksi?"
"Koska tein susta huonon isän. Mun olis vaa pitäny olla niinkuin Ostian muut tytöt. Miksi kuuntelin sitä radiokanavaa josta soi Måneskin?"
"Pepita... Ei se..."
"Hm?"
"Lupaa ettet enää tee niitä asioita!" Isä ojentaa pikkurillinsä. Ainoa tapa luottaa on pikkurillilupaus.
Hän katsoo minua ja pikkurilliäni.
"Ainakaan hetkeen?"
"Sì, papa."
Ja teen pikkurillilupauksen.

☆SUMU[✔️]Donde viven las historias. Descúbrelo ahora