"Alkku"

93 6 0
                                    

Alexandra pov:

Kuulen jäätävää rynkytystä oveltani. Herään siihen ja hieron silmiäni.

"Alkku herää ku mun pitää lähtä" Äitini huutaa oven läpi ja en jaksaisi antaa tuolle halia juuri nyt. "No joo joo!" Huudan takaisin ja hän avaa oven.

Nousen istumaan sängylleni ja äitini laskee kissan käsistään huoneeseeni.

"Lähen töihin,iskä hakee sut koulusta,rakastan suo" Äitini listaa samalla kun antaa halin ja pienen suukon poskelleni. "Joo selkee" Tuhahdan ja nappaan kissan lattialta syliini.

Äiti poistuu vähin äänin,ja jälleen olen yksin. Paitsi onhan minulla Veija. Kyllä,kissani nimi on Veija. Se kuulosti kivalta 8-vuotiaana,enkä ole nimeä raaskinut vaihtaa.

Nousen vihdoin sängystä ja laahustan maailman pienimpään keittiöön ja nappaan jääkaapista energiajuoman,sillä ei ole nälkä.

Hörpin tuon litkun nopeasti ja menen pukemaan. Laitan päälleni mustat leveälahkeiset farkut,oversize hupparin ja AC/DC paidan. Jätän hupparin vetoketjun auki,sillä se näyttää hyvältä.

Huomaan puhelimeni soivan ja isä soittaa.

"Moikku" Vastaan hänelle. "Mooi,hei tota monee sul on tänää ku en varmaan kerkee hakee" Isäni jotain selittää. "Kolmeen,as always" Tuhahdan hieman. "Ookkei no joku muu kun minä hakee sut,varmaa Niko" Isä toteaa ja sanoo heipat. Katkaisen puhelun sanoen heipat ja jatkan omia hommiani.
___

Vihdoin saavun koululle noin 20min kävelyn jälkeen. Minulla on joku 3km koulumatka äitin kämpiltä,ei paha mutta siltä tuntuu.

Kävelen ei vielä niin tuttua yläasteen käytävää. Portailla istuu paras ystäväni Sara. Istahdan hänen viereensä.

"Moikkuu" Naurahdan Saralle ja hän sujauttaa puhelimensa taskuunsa. "Moikku" Saan vastaukseksi hymyn kera. "Mennääks ny sinne bilsan luokkaa jo oottaa et Nykäne ei rageis tänää?" Sara jatkaa ja nyökkään hänelle.

Nousemme portailta ja kapuamme ne ylös,käännymme vasemmalle sillä käytävä kulkee kahteen suuntaan ylhäällä. Lontustamme käytävän perälle missä sijaitsee bilsan luokka.

Sara koittaa rytkyttää oven auki,siinä kuitenkin onnistumatta.

"Höpsö ei se oo viä auki" Sanon Saralle ja naurahdan lopuksi. Hän katsoo minua vain erittäin tappavasti.

Erittäin tutun kuuloiset askeleet saapuvat luoksemme. Pyörähdän ympäri siten,että hiukseni osuvat naamaani. Vastassa seisookin porukkame 2 viimeistä Juuso ja Joonas,bestikset.

"Mitäs neidot" Joonas heittää ja antaa äijjä halin Saralle. "Eipä mitää" Tokaisen ja Joonas antaa kätensä läpyn vuoksi.

Juuso vain hymyilee oudosti,eikä sano mitään.

"Onko kaikki hyvin?" Kysyn Juusolta tuon tuijottaessa minua punaisena. "Joo on" Hän vastaa pikaisesti ja kääntyy Joonakseen.

Katson menoa epäilevänä ja vilkaisen Saraan joka on nauramiseen sortumisen partaalla. Purskahdamme kuitenkin nauruun ja kikatamme aivan tyhmän näiköisinä.

Bilsan opettaja Nykänen saapuu paikalle ja työntää Saran oven edestä tuon nauraessa.

"Sori" Sara huikkaa ja saamme naurun loppumaan. Nykänen nyökkää ja viittoo sisälle.

Astumme bilsan luokkaan ensimmäisinä ja menemme perimmäisiin pulpetteihin.

Tänään olisin Joonaksen pari koska viimeviikolla olin Juuson. Vaihtelemme aina keiden kanssa istumme,mutta jostain syystä tytöt eivät saa istua vierekkäin,niinkuin ei pojatkaan. Nykäsellä on jotain sitä vastaan.

Tunnen käden reidelläni ja herään omista ajatuksistani.

"Ooks ok?" Kuuluu Joonaksen ääni. "Joo on,olin vaa ajatuksissani." Naurahdan.

Joonas ei nosta kättään,muttei se minua haittaa sillä halailemme aina koska onhan hän parasystäväni.
___

Koulu päivä on vihdoin ohi ja isä laittoi aiemmin viestiä että Niko tulisi hakemaan minut ja menen hänen ja Joonaksen luo. Kyllä Joonas ja Niko on yhdessä. Vihdoin.

Isä pääsee kotiin vasta 11 aikaan illalla ja hakee minut silloin.

Nikon tuttu auto kaartaa eteeni ja Joonas on etupenkillä. Avaan takaoven ja hyppään sisään.

"Moi" Huikkaan heille. "Mooi" Molemmat sanoo yhteen ääneen. "Mite meni koulussa?" Joonaksen kysymys kuuluu "iha ok mut Eskelinen yritti tappaa meiät liikan tunnilla." Sanon ja naurahdan,sillä en osaa olla nauramatta. "Ainaku teil on liikuntaa sanot että se Eskelinen yritti tappaa teijät." Niko huomauttaa samalla kun heitän reppuni viereeni. "No joo" hymähdän.

Tunteikas tytär// Blind ChannelWhere stories live. Discover now