End Of Line (Niko & Joonas) (2) [VALMIS] ✔️

23. Anna tulla vaan

Olli:

Joonas oli kaiken jälkeen kun haamu itsestään, se ei ollu sama Joonas, mut miks olis? Sen puoliso oli just kuollu.

Olin Aleksin kanssa Joonaksen luona, Nikon porukat oli hotellilla vetämässä henkeä.

"Joonas?" kysyin, kun näin tuon pidättelevän kyyneleitä
"Kaikki on hyvin, sun pitää päästää toi ulos.." Aleksi sanoi, me oltiin jo itketty ja naurettu, sit taas itketty ja naurettu kotona.

"Niko.." Joonas sanoi ääni väristen, sillä sekunnilla kyyneleet alko valua pitkin Joonaksen poskia, hyppäsin heti Joonaksen luokse Aleksi heti perässä ja otettiin Joonas kunnon haliin

"Mä haluun Nikon takas.." Joonas äkkiä huusi ja itki
"Nii meki, mut nyt pura toi sun olos, oot pidätelly ihan tarpeeks.." Aleksi sanoi

Pian mun huppari oli kyyneleistä märkä, nyt näille kyynelille ei tullu lopua, vasta kun Joonas nukahti sohvalle.

"Toi oli alku.." Aleksi sanoi
"Jep, en haluis jättää Joonasta yksin, toki voisin soittaa Joonalle ja pyytää tänne, mut sit taas.." aloitin
"Tommi? Sehän on tavallaan meidän tuki ja turva.." Aleksi sanoi

Soitin lopulta Tommille ja pyysin sitä tulemaan yöks Joonaksen kaveriks, meni tunti niin Tommi istu meidän kanssa, Joonas nukku edelleen eikä heränny kun ovi kävi.

"Joonas alkaa tajuta mitä on tapahtunu, mun märkä huppari todistaa sen.." sanoin
"Oho, ihan kunnon purkaus.." Tommi sanoi
"Mut me lähetään, pidä mut kartalla pitkin iltaa missä mennään.." sanoin, niin me lähdettiin kotiin Aleksin kanssa, jotenkin mulla oli aavistus että tää ei ollu tässä.

Joonas:

Säpsähdin ylös sohvalta ja näin Tommin torkkuvan toisella sohvalla, kun se tajus että heräsin tuo hymyili mulle

"No, mikä olo?" Tommi kysyi
"Olli ja Ale?" kysyin
"Vaihettiin läpsystä, ne lähti kotiin ja mä punkkaan pari yötä sun kanssa.." Tommi sanoi
"Okei, mä-mä-mä.." aloitin, kyyneleet alko uudestaan valua mun poskia, mulla oli helvetin kova ikävä Nikoa ja sen turvallista halausta.

"Anna tulla kaikki vaan, tää ei oo helppoo kenellekään.." Tommi sanoi
"Mä haluun Nikon takas.." sanoin ääni väristen, kyyneleet poskilla
"Me kaikki halutaan, kukaan ei osannu ees aavistaa mitä tapahtuu.." Tommi sanoi ja siirty mun viereen
"Me tuetaan toisiamme ja selvitään tästä, muista et Niko on meidän luona vaikka me ei sitä nähdä.." Tommi sanoi, tuo sai mun kyyneleet vuotamaan entistäkin enemmän.

Ilmeisesti nukahdin taas johonkin sekavaan uneen.

Tommi:

Olin sovitusti pari yötä Joonaksen luona, eihän tuota voinu yksin jättää, kyllä me muutkin oltiin rikki eikä ihme.

Joonas oli hereillä mutta nyt kun se paha olo alko näkyä se väsy myös nopeemmin ja vaan nukku.

Joona ja Eve tuli kattoo miten Joonas voi, nyt myös Joonan kasvoilla näky että se oli itkeny, samoin Eve.

"Miten Joonas?" Eve kysyi
"Alkaa ymmärtää mitä on tapahtunu, vihdoin se näyttää tunteensa.." sanoin
"Ei tää oo helppoo, ikävä on ihan jäätävä.." Joona sanoi
"Ja kun piti tehdä se demo valmiiks, sitä ei nyt sit tuu.." sanoin

"Niko.." kuului Joonaksen väsyny ääni
"Nuku vaan jos siltä tuntuu, Joona ja Eve tuli pyörähtää.." sanoin
"Moi Jonttu.." Eve sanoi
"Nikolla oli sulle jotakin mukana kun se lähti Oulusta, pääsin kattoo sen auton ja siirrätin sieltä jotaki tänne.." Joona sanoi

Joonas nousi istumaan ja tuijotti kysyvästi, kohta ovikello soi ja Joona kävi avaamassa oven.

"Tää otti vähän osumaa, mut tää on sulle.." Joona sanoi
"Mikä tää on?" Joonas kysyi
"Avaa se, tää on valittu rakkaudella.." Joona sanoi

Joonaksen silmät täytty kyynelistä, kurkotin vähän että nään itekin, nyt Evekin itki.

"Kiitti Niko, mä käytän tätä sun muistolle.." Joonas sanoi
"Vautsi.." Eve sanoi, todellakin vau, Niko oli ilmeisesti suunnitellu tän ja Joona oli löytäny jonkun joka toteuttaa tän.

Niko ei vaan oo enää näkemässä muiden reaktiota.

... ... ...

Jätämpä tällee roikkumaan mitä tai minkä Niko oli Joonakselle tehny, kyllä se selviää teillekki! ;)

590 sanaa!

Teillä on valta, haluatteko että julkasen nää viimeset luvut tänään? Se vaan tarkottaa sit sitä, että mulla ei oo mitään mitä julkasta!

Niin monta keskeneräistä shottia, et haluun niitä enemmän valmiiks, ennen kun julkasen mitään niistä, yhtään mihinkään!