Mä tarvitsen sua

8. "Sä saat mut sekoo"

Kiitos ihan sikana jotka tätä mun ihka ekaa kirjaa jaksaa lukea❤️ ootte tärkeitä!!
Nii ja ihanaa että tää kirja oli #1 romancessa pari päivää🤩🤩
Kiitos kaikki ihanat🫶🏼
Also, vaihdoin tän kirjan kantta vähä parempilaatuseen☺️

Löydetään Hugon kanssa penkki johon istutaan. Hugo alkaa kaivelemaan reppua ja vetää repusta...KAAKAOTA?!
"MITÄ , ET OO TOSISSAS ETTÄ OTIT KAAKAOTA!?" Kiljun ihan innoissaan ja katon Hugoa silmiin.
"Otin otin!!! Tykkääks sä kaakaost?" Hugo vastaa nauraen ja kaataa samalla meille kuppeihin kaakaota.
"Mä legit RAKASTAN kaakaota! Pienenä halusin aina ku mulla oli kylmä nii kuumaa kaakaota mut äiti yleensä anto sitä vaa tiiäks pari kertaa viikos."
"Oot jotenki nii söpö ku innostut" Hugo sanoo ja kattoo mua suoraan silmiin hymyillen.
"Ääh no emmä tiiä. Saanko jo sitä kaakaota?" Kysyn ja ignooraan täysin sen mitä Hugo aikasemmin sano. (Koska jos aattelisin mitä se sano, punastuisin kuitenki.)
"Joo, mut tää on sit aika kuumaa nii älä polta sun kieltä" Hugo sanoo samalla kun ojentaa kupin mulle.
"Oisiks sä halunnu viltin?" Hugo kysyy
Siis luulin että Hugo on ihan hirvee fuckboy mut joko se oikeesti yrittää muuttaa tapojaan (ja olla ihan vitun mukava) tai sit tää on vaa jotaki kusimaist esityst.
"Oikeesti mitä, otiksä meille viltitki? Oon ihan jäässä jo nyt" Kysyn ihan ihmeissäni mutta tosi kiitollisena koska oon jäässä.
"No se oli oikeastaan äitin idea. Mut täs on vaa yks nii sä saat tän" Hugo sanoo ja antaa mulle harmaavalkosen tähtiviltin.
En vastaa mitää mutta siirryn lähemmäks Hugoa ja laitan sen niin et molemmilla on vilttiä.
"En haluu et säkää vilustut"
"Nohh, kiitos" Hugo sanoo.

"Kerro jotai itestäs ku mä en tiiä sust melkee mitää" sanon Hugolle samalla kun hörpin kaakaota.
"No tykkään jääkiekost ja oon harrastanu sitä 4v asti" Hugo sanoo.
"En tiennyt et oot pelannu noi kaua. Sun on pakko olla siis super hyvä?"
"No enpä tiiä, näät sitteku tuut kattoo mun treenei" Hugo sanoo tuttu virne kasvoillaan.
"Entä sä? Mitä sä harrastat?" Hugo kysyy multa ja ottaa hörpyn kaakaostaan.
"Soitan pianoo. Tänä syksynä tulee 7. vuosi täyteen. Nii ja pelaan futista. En pysty vaa sitä kauheen aktiivisesti pelaa enää koska mun polvi on paskana"
"No höh! Haluun tulla kattoo sun trenei joskus"
"Ehkäpä"
"Eiku joopa, eikä mikään ehkä" Hugo sanoo ja laittaa kätensä muka vihaisena ristiin.
"Ei voi tietää" sanon ja kohautan hartioitani.
"Sun pitää myös soittaa mulle joskus pianolla joku kiva kappale" Hugo sanoo ja sama tuttu virne nousee ton pojan kasvoille.
"Kauheita vaatimuksia" sanon ja nauran.
Hugo pukkaa mua kylkeen, nauraa ja sanoo "Eikä oo, ite vaa esität hankalaa"
Nauran lisää ja mietin mitä sanoisin seuraavaks.

"Onks sulla muuten kaikki ok?" Kysyn Hugolta.
"Ööh... rehellisesti sanottuna ei" Hugo alottaa mutta pitää tauon jonka myötä luulen et asia saattaa olla vaikee.
"Tää on semi vaikee aihe koska tää on viel sillee uus juttu, mut mulla on sellanen fiilis et sulle pystyy puhuu ilma että koko kaupunki tietää"
"Joo, tottakai. Lupaan etten kerro sun asiaa eteenpäin" vastaan Hugolle hymyillen ja katson häntä noihin ihaniin ruskeisiin silmii.
"Kiitos" Hugo vastaa ja pitää tauon.
"Ei mitää kiirettä, meil on ilta aikaa" vastaan Hugolle ja yritän kuulostaa mahdollisimman rauhallisena.
"No ensinnäki mun iskä on ihan hirvee. Niiku iskä vissii oli pettänyt äitii joku 3vuotta ilman että äiti tai kukaan ties mitää. Ja ne oli viel kuulemma samalla työnpaikal. Sen jälkeen äiti jätti iskän ja iskä muutti sen toisen naisen kaa yhteen." Hugo sanoo.
"Iskä aina välillä haki tavaroita kotoo. Ja ilmeisesti ei haluais olla mun ja Ellenin elämässä enää joten äitillä on nyt yksinhuoltajuus."
"Mitä helvettii? Ihan kauheeta" vastaan ja katon Hugoa, mutta Hugo vaan kattoo maahan.
"Niih. Ja nyt sit kesän lopussa iskä tuli käymään hakee sen viimeisiä tavaroita.
Ja silloin, se paskanaama teki jotaki ihan hirveetä äitille."
Mun sydän alkaa pamppailemaan koska mua pelottaa kuulla. Hugo pitää taas taukoa joten laitan käteni hänen olkapäällensä. Hugo kattoo mua silmiin ja nyökkään hyväksyvästi.
"Ellen oli päiväkodissa, mulla oli vielä kesälomaa jäljellä. Olin omassa huoneessa ja näin ikkunasta etupihalle kun iskän auto ajo pihaan. Aattelin että se on tullu hakemaan ne viimeiset tavarat ja juttelee äitille vielä tyyliin vikaa kertaa. Mutta ei.
Hetki vaa meni ku kuulinki kauheeta huutoa. Juoksin portaat alas ja näin ku iskä vauhkoaa äitille ihan raivona.
Katoin äitiä ja tajusin heti että iskä oli lyöny äitiä. Huusinki seuraavaks iskälle että jos se ei heti lähe ja jätä meitä rauhaan nii soitan poliisit. Niipä se mulkku lähti menee.
Äitillä oli naamassa mustelma ja käsivarressa. Sillon äiti päätti että me ei jäädä Helsinkiin, vaan muutetaan mahdollisimman nopee. Ja sen takii muutettiin tänne. Äiti kyl ilmoitti poliiseille mut ne lupasi hoitaa asian ja et äiti saa jotain korvauksii vissii" Hugo sanoo ja halaan häntä. Hugo vastaa halaukseen ja halaa mua niiku pelkäis että karkaisin.
"Ensinnäkin, ihan kamalaa. Oon kiitollinen että ootte täällä turvassa. Oon ihan sanaton"
"Nii, pistää se kyl vähä sanattomaks."
"Uskon sun äidin stressin määrän ku uus työpaikka ja kaikki"
"No jep. Ja siis varsinkin ku mun pikkusisko Ellen, joka on 2v, alottaa täällä uudessa päiväkodissa ja äiti stressaa sitäkin ny iha hulluna. Ellen on ihana ja tykkäis sust varmasti" Hugo sanoo.
"Ymmärrän et sun äiti stressaa ,onhan se nyt semi erilaista, ja just ku ainaki mua jännittää ja ahistaa uudet asiat." Katon Hugoa ymmärtäväisenä ja hän kattoo mua silmiin surullisena mutta hymyillen.
"Niih"
"Mä uskon et mäki tykkäisin Ellenistä" Hymyilen Hugolle.

"Mitä muuten siellä koulussa vaan yhtäkkiä tapahtu? Ootko kunnossa?" Hugo vaihtaa puheenaihetta ja kuulostaaki aika huolestuneelt.
"Juuu, kaikki on ihan jees" vastaan ja valehtelen.
"En usko. Sun vuoro avautuu" Hugo sanoo eikä usko mun valetta.

Hugolla on ollu rankkaa joten en ihmettele niin paljon sitä miten se on käyttäytyny... noh niiku on käyttäytyny Hesassa. Hugo on mulle niin ystävällinen ja mukava , joten toivon tosiaan et se muuttaa tapojaan.

"Ööh no se on pitkä juttu etkä jaksais kuunnella" sanon ja katon Hugon silmiin.
Hugo kattoo mua silmiin hymyillen ja sanoo "Luuletko että mä en jaksais kuunnella sua? Sulla on nii ihana ääni et todellaki jaksan kuunnella"
"Nääh emmä mitenkään erityinen tai poikkeuksellinen oo" väitän
"Ootpa." Hugo väittää takasi
"Noooh, tiivistettynä mun entinen paras kaveri käänsi mulle selän ja alko levittää musta kaikkee paskaa. Oltiin 4v parhaita kavereita ja sit vaa yhtäkkii kaikki muuttu. Yhessä viikonlopussa. Nyt sil on jo uus bestis jota se aikasemmi suurinpiirtein vihas. Ja siis en oo pitkään aikaan voinu hyvin koska mun isoisä kuoli syöpään tässä pari vuotta sitte joten yritän käsitellä edellee sitä. Onneks mul on sentään Jasmiina joten mun ei tarvinu kauaa yksin tarpoo siinä helvetissä.
Olin tosi itsetuhonen koska mulla vaa loppu jaksaminen. Enkä halunnu syyä ollenkaa. Nyt se alkaa pikkuhiljaa tulee takasi, mun ei tee mieli syyä mitää." Sanon ja tunnen ku kyyneleet vierii pitkin poskea.
Yritän pyyhkiä niitä pois, mutta turhaa.
Alan tietenkin itkemään meidän koulun komeimman pojan eessä.
"Hei, ei oo mitää hätää. Lupaathan yrittää syyä, sun keho ansaitsee ruokaa." Hugo sanoo ja halaa mua.
Itken itkuni loppuun ja pyyhin posket.
Päätän nojata päätäni Hugon olkapäätä vasten, suljen silmäni hetkeksi ja kuuntelen meren kohinaa. Täs on hyvä olla.
Hugo silittää mun päätä ja me molemmat ollaan hiljaa.

Säpsähän yhtäkkiä unesta ja katon kelloa.
20.37
Mietin hetken missä oon ja kenen kainalossa. Aivan, oon Hugon kainalossa.
Perhoset...
"Sä taisit nukahtaa enkä viittiny herättää sua" Hugo sanoo ja hymyilee tuttua virnettä.
"Oisit vaa herättäny"
"Ei voi mitää"
Nousen ylös penkiltä ja venyttelen hieman.
"Pitäiskö lähtee takaisinpäin?" Kysyn.
"Vaikka"
"Vai oisiks viel halunnu jäädä? Mul alkaa vaa olee vähä kylmä"
"Tottakai lähetään jos neidillä on kylmä" Hugo sanoo ja virnistää.

Me kerätään tavarat ja lähetään käveleen takas parkkipaikoille. Sinne onki vähäsen matkaa.
"Muuten, oliks se joka haki meidät tänää koulusta nii sun poikaystävä?" Hugo kysyy ja kuulen mustasukkasuuden sen äänestä.
"Hugo"
"Emma"
"Se on mun isoveli, Aleksi. Me asutaan pääosin kahestaa ku äiti ja iskä on kokoaja reissussa"
"Aaaa, huh"
"Luuliks oikeesti sitä mun jätkäks? Sikskö olit autossa nii outo?"
"No joo, emmätiiä miks aattelin nii. Ois ollu järkevin vaa kysyy sulta suoraa." Hugo sanoo ja vaikuttaa nolostuneelta.
"En ois tänne tullu sun kaa jos oisin varattu vieläki"
"Miten nii vieläkin?"
"Erosin kesällä mun ekasta suhteesta. Kerettii me olla Niklaksen kaa joku vuosi, mut erottii iha hyvis merkeissä onneks."
"Aaa aivan" Hugo vastaa ja kuulostaa taas mustasukkaselta.
"Saanks kysyy yhtä juttuu?"
"Juuu toki"
"Ooks ollu ikinä kunnon suhteessa? Vai onks ne vaa ollu fwb-suhteita?"
"Ööö en oo. Mul on ollu 3 fwb-suhdetta."
"Okei"
Okei, eli lätkäjätkä jolla on ollu 3 fwb-suhdetta ja en tiiä sit niistä muista...
Enkä halua tietää.
Pusken ajatukset sysään ja yritän miettiä jotain muuta.

Vihdoin saavutaan mönkkärin luo. Hugo ojentaa mulle kypärän ja tulee todella lähelle mua. Mun hengitys salpaantuu ja ennenku kerkeän aatella muuta, tunnen toisen kerran tänää Hugon huulet omillani.
Hugon käsi vaeltaa lanteillani joten laitan omat kädet Hugon niskaan ja tunnustelen Hugon hiuksia.
Hugo vetääntyy ekana ja sanoo hymyillen "Mun oli pakko, koska sä saat mut sekoon."
Punastun, virnuilen Hugolle ja sanon
"Säki saat mut sekoomaa"

Oisin eilen julkassu mutta Wattpad ei suostunu...
Mutta tässä melkein 1500sanan pituinen kappale🥹
Toivottavasti tykkäätte, muistakaa votee ja kommentoida!!💗