~Sosiaalisuus~

705 62 4
                                    

"Harry's beautiful.
I think he's always wonderful."

------------------

Louis oli kietonut kätensä tiukasti pahvisen kahvimukin ympärille odotellen sen sisältämän nesteen jäähtymistä. Tomlinson oli tullut läheiseen kahvilaan, sisällä tunkkainen ilma alkoi ottamaan keuhkoihin, oli pakko saada raitista ilmaa. Louis hörppäsi kahvistaan ja seurasi katseellaan ympärillä tapahtuvia asioita. Tomlinson keskitti kuuntelemisensa ihan pieniin ääniin,kahvilan tuulettimeen, rasvan porisemiseen keittiössä, ottimien kilahteluun tiskipuolella. Brunette huokaisi ja nousi ylös punaiselta penkiltä jättäen täyden pahvimukillisen kahvia pöydälle, hänen ei tehnyt mieli edes kahvia.

Louis asteli katse maassa laiskasti eteenpäin miettien miksei tilannut vaikka taksia tai mennyt bussilla viiden kilometrin matkaa. Ehkä hän ei halunnut odottaa, hän halusi tehdä itse. Nyt hän käveli itse Harryn luo.

Hengästyneenä Louis kaatui katulanpun juuren itkien. Hän vihasiseään, hän ei edes jaksanut kävellä. Tomlinson asetti halvan merkkisen tupakan huuliensa väliin ja yritti sytyttää sitä sytkällä joka ei toiminut. "Vittu." Louis sanoi itkien ja lopulta heitti sytkän kadulle. Louis ei luovuttanut, tuo nousi ylös ja jatkoi matkaansa vankilaa kohti. Tomlinsonin hengitys rahisi mutta hän sivuutti sen ja päättäväisesti käveli kohti vankilaa.

"Mä tulin tapaamaan mun... poikaystävää." Louis sanoi vankilan vastaanotolla. "Nimi?" naisvirkailija kysyi. "Harry Styles." Tomlinson miltein kuiskasi. Louisin henkkarit tarkastettiin ja lopulta tuo pääsi miltein tyhjään huoneeseen. Louis istui huterasti ja varovasti yhdelle harmaalle tuolille ja odotti Harryn tulevan lasin toiselle puolelle.

Pian lasin toisellapuolella ovi aukesi ja tuttu kiharahiuksinen poika tuli huoneeseen kahden vartijan kanssa. Styles istui tuolille lasin toisella puolella ja otti lankapuhelimen käteensä Louisin tehdessä samoin.

"Hyvää syntymäpäivää."

Louis alkoi itkemään jolloin hänen oli pakko laskea puhelin hetkeksi pöydälle. Nämä olivat onnen kyyneliä. Harry muisti että hänellä oli tänään syntymäpäivä, Tomlinson täytti kaksikymmentä vuotta. Joulu oli myös mutta siitä Louis ei ikinä välittänyt.

"Sä muistit."
Louis kuiskasi nostaessaan puhelimen korvalleen.

Pojat juttelivat viisitoistaminuuttia kaikesta, lähinnä Harry yritti saada Louisin kokoamaan itsensä. Styles pääsisi vapaaksi kahvenviikon päästä jos ei mitään ihmeellistä tule. Lopulta Louisin oli aika lähteä, vierailuaika oli ohitse. Louis ei halunnut eikä jaksanut kävellä kotiin. Poika huokaisi ja suuntasi askeleensa rekka-autojen luo jotka olivat vähänmatkan päässä. Rekkojen luona oli hieman vanhempia miehiä, yli kolmekymppisiä.
"Suihinotto viiskymppiä." Louis sanoi suoraan päästyen rekkamiehien luo. Kaikki viisi katsoivat Louisia hetken arvioivasti kunnes yksi mustahiuksinen jätkä antoi Louisin kouraan viisikymppiä ja veti tuon mukanaan rekkojen taakse. Tomlinson nielaisi ja kun he pääsivät pois muiden nähtäviltä riisui hän mustahiuksisen housut laskeutuen polvilleen tuon eteen.
Louis tarvitsi rahaa.

Pienen hetken kulttua Louis tuli rekan takaa ja pyyhki suupieliään lähtien huppu päässä pois rekkojen luota etsien bussipysäkkiä. Tomlinson halusi kotiin ja hukuttaa ajatukset viinaan,ei tästä mitään tulisi selvinpäin.

------------------------

Harry nojasi kylmään tiiliseinään ja sätkä suussa tuijotteli pitkälle horisonttiin.

"Mitä mietit?"
Kuului tuttu ääni Harryn vierestä ja poika ymmärsi katsoa viereensä.
"Sitä kuinka kuseen olen itseni laittanut." Harry sanoi ottaen sätkän sormiensa väliin hetkeksi. Zayn naurahti sytyttäen oman tupakkansa. "Öm...kauan sä joudut vielä istumaan?" Harry lysyi piinaavan hiljaisuuden poistamiseksi. Zayn naurahti ja pudisteli päätään. "Ainakin kuukauden vielä." Malik vastasi vilkaisten Harryn kasvoja. Harry nyökkäsi tumpaten tupakan tumpin maahan. "Harry. Mä tiedän et sä pääset täältä helvetistä kohta pois....ha-haluisiksä tulla mua vastaan kun pääsen täältä?" Zayn kysyi hiljaa katse maassa. Harry puri huultaan ja asteli Zayn eteen nostaen tuon katseen itseensä. "Tottakai,mä rakastan sua." Harry sanoi hiljaa ja suuteli Zaynia Hellästi.

Play with me. Larry Stylinson (finnish)Where stories live. Discover now