Play with me. Larry Stylinson (finnish)

~Tuomio~

Parin kuukauden kulttua.

"Olemme yhdessä tuomioistuimen kanssa päättäneet Harry Edward Stylesin rangaistukseksi Huumeiden käytöstä ja hallussapidosta tuomita hänet ensikertalaisena kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Oikeudenkäynti on päättynyt."

Louis ei voinut uskoa tätä,Harry joutui vankilaan ja vielä hänen takiaan.

Oikeudenkäyntisalissa nousee kaksi poliisia mennen Harryn luokse.

"Sinulla on viisiminuuttia aikaa hyvästellä läheisesi." Sanoivat poliisit hänelle. Harry lähti juoksemaan karkuun mutta ei päässyt edes salista ulos kun poliisit saivat tuon kiinni.

"Jumalauta kunnolla, kolmeminuuttia aikaa." Harry etsi katseellaan Louisia huomaten tuon vähänmatkan päässä. Louis juoksi Harryn luo ja otti tuota poskista kiinni.

"Tunnustan,tämä on muuten väärin." Louis sanoi paniikissa kyyneleiden valuessa poskille.

"Älä, saisit pahemman tuomion ja tiedän ettet kestäisi sitä." Harry sanoo hiljaa katsoen Louisia silmiin. Tomlinson huokaisi ja päästi valumaan kätensä pois Harryn poskilta.

"Noniin mennään." Sanoi toinen poliisesita laittaen Harryn kädet käsirautoihin. Styles vilkaisi nopeasti äitiään huomaten tuolla surulliset kasvot, ei hän edes hyvästellyt. Harry ähkäisee ja poliisit lähtevät viemään tuota autoon joka veisi linnaan.

Auto kaarsi vankilan pihaan ja poliisit tulivat mustasta autosta ulos. He avasivat takaoven ja riuhtaisivat Harryn ulos lähtien kohti vankilan portteja.

"Anna kaikki tavarasi, tässä sinulle haalari." Sanoi vanha mummo tiskintakaa. Harry tyhjensi taskunsa ja antoi vaatteensa vaihraen päälleen vankilan Haalarin. Haalarin takan oli Harryn sarjanumero "9321".  Harrya työnettiin eteenpäin käytävän päätyyn ja ylös portaat kunnes Harryn selli tuli.

"Tässä sun sellis. Sellikaräveris näyttääkin olevan siellä." Sanoi poliisi joka lähti kaverinsakanssa pois. Sellin sänngyltä nousi punapäinen miehenalku hymyillen.

"Moi oon Michael, kukas sä oot?" Punapää kysyi.

"Harry."

----------------------------------

Louis itki kiljui ja huusi niin paljon kun kurkustaan lähti. Hän saattoi puoliveljensä vankilaan, ei näin pitänyt käydä. Louis veti huoneensa pöydältä kaikki alas kaataen vielä tuolinkin. Lopulta tuo kaatui lattialle hengästyneenä.

"Tunnustan, minä tunnusta." Louis toisti vaikka tiesi ettei välttämättä pystyisi siihen. Ja mitä hänen isänsä ajattelisi, ei ainakaanmitään hyvää. Mutta jos tottapuhuttiin kummasta Louis tällähetkellä välitti enemmän, Harrystä vai omasta isästään? Niin siinä se. 

Louisin puhelin piippasi kovaäänisesti ja tuo hätkähti hereille.

"Keikka tänään klo: 23:00." Luki puhlimen näytöllä. Louis huokaisi,pakko hänen on tehdä keikka, ei ole valinnanvaraa. Louis heitti puhelimen takaisin lattialle ja nousi ylös lähtien suihkuun.

 

Louis ei syönyt aamupalaa, oikeastaan hän menetti ruokahalunsa aikoja sitten jo. Tomlinson otti avaimet piironginpäältä ja lähti ulko-ovi paukkuen ulos. Louis juoksi hieman kosteassa ilmassa hautausmaalle pysähtyen yhden puunjuurelle henägstyneenä. Louis näki vähänmatkanpäässä hautakiven jonka luona rukoili pieni tyttö,ehkä kymmenen vuotias? Tyttö itki ja piti käsiään ristissä.  Louis hymyili haikeasti lähtien omaan päämääräänsä. Tomlinson saavutti tietyn harmaan hautakiven ja kyykistyi tuon eteen.

"Anteeksi. Sinä varmaan toivoit minusta kunnollista ihmistä jolla olisi jokupäivä oma perhe ja kaikki,mutta tälläinen minusta tuli. Huumeita käyttävä paska. Anteeksi äiti." Louis puhui hiljaa antaen kyyneleen valua silmäkulmastaan. Hänen äitinsä panosti Louisia kaikessa ja nyt kun häntä ei ollut kaikki lipesi.

"Rakastan sua äiti." Louis sanoi nostaen katseensa harmaaseen hautakiveen pienesti hymyillen. Louis pyyhi kyyneleensä ja nousi ylös lähtien hiljaa kävelemään pois hautausmaalta, nyt olisi aika hankkia kamaa tulevalle keikalle.