Play with me. Larry Stylinson (finnish)

Epilogue

And sometimes, just sometimes, when people say forever...they mean it.

-----------------------

Peli päättyi Louisin osalta, hän ei ollut lähelläkään maalia, painoi vain itseää takaisin lähtöruutua päin masennuksellaan. Louis Tomlinson kiintyi puoliveljeensä Harry Stylesiin jonka vuoksi luovutti.

Luovutti elämän suhteen ja antoi erilaisten aineiden hoitaa tuska pois hänestä.

Kaikki meni hyvin, vai menikö?

Harry ei mennyt hautajaisiin, vaikka maksoi kyllä koko tilaisuuden. Styles vei myöhemmin tupakka-askin ja taitetun paperilapun kirjaillun kiven päälle.

Zayn Malik kosi Harry Stylesiä noin parivuotta Louisin kuoleman jälkeen. Harry vastasi myöntävästi ja pian hänestä tuli Harry Malik.

Unissaan Harry edelleen hoki Louisin nimeä ja ikävöi tätä vaikka meni naimisiin Zaynin kanssa ja hankki kaksi poika lasta.

Harry jaksoi edelleen muistella poikaa jonka oli menettänyt tyhmyytensä vuoksi, poika joka luovutti.

Harry jaksoi käydä Louisin haudalla ja vei jopa joskus kaksi lastaan käymään siellä. Zaynia kuitenkaan Harry ei ikinä ottanut mukaansa, hän tiesi ettei Louis olisi pitänyt siitä.

Vuosi vuodelta Harryn oli vaikeampi kävellä haudalle, viimeisimpiä kertoja hänen poikansa työnsivät häntä pyörätuolissa haudalle. Pojan jättivät Harryn tutuksi tulleelle haudalle lähtien itse tuoreemmalle haudalle, Zaynin haudalle.

"Nähdään pian, toivottavasti voit hyvin rakas. Ikuisesti ystäviä."

Harry kuiskasi kylmään syysilmaan. Hän kutsui Louisia rakkaakseen.

Harry pääsi elämässään pidemmälle, mutta ei kuitenkaan maaliin asti, ei kukaan sinne asti pääse.

Heidän suku jatkui, Louisilla tähän ei ollut osuutta, vaikka Harryn niin olisi halunnutkin.

Uusi hautakivi hautausmaalle tuli ajallaan:
Harry Edward Malik.

/Jooo, tää oli nyt täs. En oo hirveen tyytyväinen tähän tarinaan kokonaisuudessaan mutta mikäs siinä. :D