Harry
Odotin mitä Louis vastaisi. Haluaisin todella tutustua tuohon poikaan. Tuntui siltä, että meillä on enemmän yhteistä kuin kuvittelinkaan.''Tottakai voit tulla kanssani.'' Louis hymyili ja sitten katsoi Liamia. ''Me käydään ostamassa juomat niin voisitko tuoda pizzaa kun tuut sillon klo. 19?'' Louis kysyi Liamilta joka nyökkäsi ja moikkasi meitä vielä ennen kuin lähti tunnilleen. Louis oli todella väsyneen näköinen. ''Haluatko nähdä mitä ajattelin tehdä huomenna?'' Hän kysyi. Hän vaikutti todella innokkaalta asiasta. ''No vaikka'' En ole varma kiinnostaako häntä minä vai yrittääkö hän väkisin keksiä jotakin tekemistä kun joudumme kuitenkin viettämään 4h yhdessä ennen kuin saamme seuraa.
Lähdimme yhdessä kävelemään kohti koulun ovia. Muut opiskelijat katsoivat ihmeissään meitä. En tiedä miksi oliko jokin hassusti vai. ''Miksi nuo tuijottavat?'' Kysyin Louisilta. Hän vaikutti todella vaivaantuneelta kysymyksestä. ''Olisi varmaan pitänyt kertoa sinulle heti kun tavattiin, että mun seurassa ei kannata olla.'' Louis vastasi ja katsoi kenkiensä kärkiä kun seisoimme koulun pihalla. Alkoi ripsimään vettä. En ymmärrä miksi hän puhuu tuommoisia. ''Louis, veikkaan että sun seurassas ei oo mitään vikaa. Vaan noitten muiden päässä viiraa. Miks ne edes kiusaa sua?'' Kysyin häneltä todella matalalla äänellä jota vähän itsekkin säikähdin. Hän nosti katseen minuun. Hän kääntyi nopeasti ja juoksi moottoripyörälleen. Juoksin heti perään. ''Louis!?'' Tarrasin häneen kiinni. Halasin häntä niin lujaa, että hän ei varmastikkaan pääsisi irti. ''Har..Harry päästä minut. En halua, että sinuakin haukutaan homoksi minun takiani!!'' Louis huusi ja päästin hänestä nopeasti irti. Onko Louis homo? Menin vähän lukkoon. En ole koskaan tavannut homoa tai tuntenut homoa. Olen aina ollut se ainoa homo. Louis veti kypäränsä päähän ja käynnisti moottoripyöränsä. ''Älä tule mun lähelle enää!!'' Louis huusi ja kaahasi pois.
Hänessä on jotain mitä en osaa selittää. Olin kävelemässä kahvilaan minkä Liam oli näyttänyt minulle viikko sitten kun olin saapunut tänne. Onneksi hän oli esitellyt minulle lähiseutua, koska muuten olisin ihan hukassa. Sade vain yltyi eikä minulla ollut sateen varjoa ja eikä minua kastuminen haitannut. Rakastin sadetta. Sateesta yleensä vain seurasi ukkonen jota pelkään hyvin paljon.
Kun olin saapunut kahvilalle menin sisään ja tilasin kahvin ja menin istumaan ikkuna paikalle. Katselin kun pisarat liukuivat kivasti ikkunaa pitkin maahan ja muodostivat ikkunan viereen ison lätäkön. Keskityin sateeseen niin paljon, että en huomannut puhelimeni soivan. ''Haloo?'' Vastasin.
''Harry?'' Kuului toisesta päästä, se oli äitini.
''Kyllä minä täällä.''
''Hei rakas, miten siellä on mennyt?'' Äiti kuulosti helpottuneelta kun tiesi että minä olen toisessa päässä.
''Hyvin on mennyt, olen saanut jo kavereitakin.'' Yritin kuulostaa iloiselta ja siltä että Louis asia ei haittaa minua.
''Aijaa todella hyvä juttu! Tulen muuten käymään siellä nyt viikonloppuna. Joten muistathan että et juo mitään. Tiedät hyvin että en tykkää nähdä krapulaista poikaani joka haisee viinalle ja eri miesten partavedelle''
''Äiti hei..'' Nauroin vain ajatukselle siitä, että olisin monen miehen kanssa.
''No mutta ilmoittelen sitten lähempänä milloin tulen sinne jne.''
''Olet rakas'' Lopetin puhelun.
Laitoin puhelintani taskuun kunnes huomasin, että minulle on saapunut viesti. Salattu numero. Mitä ihmettä, ei minulle pitäisi pystyä laittaan viestiä salatulta numerolta.
~Moi
En tiedä pitäisikö vastata, mutta uteliaisuuttani laitan viestiä takaisin.
~Moi?
Laitoin puhelimeni taskuun ja nousin ylös paikaltani. Menin ulos ja siellä vain enää vähän tihkutti vettä. Muistini mukaan tästä ei olisi pitkä matka Liamille. Lähdin kävelemään Liamin kämppää päin hän kuitenki kohta pääsisi koulusta.
