Worth Something

4.

Lyyhistyin hitaasti lattialle. Tunsin muuttuvani takaisin sudeksi. Vaikka kuinka yritin vastaan, jalkani vääntyivät ja alkoivat kasvattaa mustia tummia karvoja vaatteideni läpi. "Ei ei ei ei...." hoin ja katselin hätääntyneenä ympärilleni. "Haman! AUTA!" Huusin hätääntyneenä. En tällä hetkellä tahtonut muuttua sudeksi. Saattaisin karata mökistä tai riehua sisällä niin paljon, että rakennus romahtaisi. Haman pyyhkäisi paikalle ja vei minut kahleisiin. "Nämä ovat hopeaa, älä anna niiden rikkoa ihoasi, tai kuolet hitaasti ja kivuliaasti." Haman varoitti ja sulki minut kahleisiin. Kaulallani, jaloissani ja käsissäni oli hopeat kahleet. Rauhoituin ja muutuin sudeksi. Murahdin pienesti ja asetuin makaamaan viileälle lattialle.

"Dave? Dave, herää!" Haman sanoo avaten kahleeni. On näköjään aamu. "Isäsi soitti" Haman sanoo ja osoittaa ulko-ovea. Nyökkään pienesti. "Entä Nelly?" Säpsähdän ja pyörähdän ympäri. "hän nukkuu. Tuon hänet kolmen jälkeen teille, ei hätää" vanha intiaanien jäljeläinen naurahtaa vanhalla pehmeällä ja selkeällä äänellään. Nyökkään haikeasti ja astun ulos mökistä.

Juoksen sutena takaisin kotiin. Tassuni ovat tunnottomat juoksun jälkeen. Läähätän raskaasti ja kuljen pää kumarassa. Olen lähellä Ramonsien reiiriä, joten minun pitää olla extra varovainen, jotta en törmäisi keneenkään heistä. Minut tapettaisiin heti. Kiersin reviirin mahdollisiman kaukaa. Olisin onneksi pian perillä, joten muutuin ihmismuotoon. Oioin käsiäni ja rusautin selkäni. Hymisin hieman. Selän naksauttaminen sai aina tukalan tunteen pois. Kuten niskankin naksauttaminen. Sekin saa suuren taakan putoamaan harteilta. Tuntuu ainakin siltä.

"Dave McCartney!! Missä HELVETISSÄ olit koko yön??" äiti huusi minulle. Painoin vain pääni alas. "Hamanilla" mutisin. Äiti murahti ja ja lähti. Hän ei pidä Hamaniasta. En tiedä miksi, mutta hänellä on oltava hyvä syy vihata lajiamme ainoaa hoitavaa IHMISTÄ. Pyyhkäisin hiukseni paremmin ja painelin vessaan. Missäköhän isäkin on?

Lehdet putoilevat kellertävissä väreissä peittäen tiet. Katselin maisemia huoneeni ikkunasta. Rakastan syksyä. Rakastan sen tuoksua. Värejä. Hymähdin hieman. Nelly ryntäsi huoneeseeni hiukset hulmuten. "TuukattooleffaamunjaKatenkaa" tämä puhuu nopeasti kikattaen perään. "Mitä?" naurahan. "Tuutko. Kattomaan. Leffaa. Mun. Ja. Katen. Kanssa" Nelly toistaa liioitellun hitaasti. "Sori, en mä" mutisen. Avaan huoneeni ikkunan ja viitoin Nellyn ulos huoneestani. Vedin tupakka-askin esiin ja nappasin yhden tupakan. Tiesin, että äiti ja isä vihasivat sitä, että poltan, mutta kun kerran kokeilin, ei enää ollut helppo lopettaa. Annan siis neuvon, älä KOSKAAN ala polttamaan tupakkaa, hankit itsellesi vain syövän.

Sytytin tupakkani ja vedin savut keuhkoihini. Suljin silmäni ja puhalsin savut ulos. "Hei" kuului hento ääni takaani. "no mitä nyt?" tuhahdin ja käännyin vain nähdäkseni Katelynin. "Miks sä vältteley mua?" tämä kysyi ja istahti petaamattomalle sängylleni. "En mä välttele sua" sanon ja käännyn polttaakseni tupakkani loppuun. "Kui sä sit et ees kato mua päin ku kävelet vastaan?" Katelyn puuskahtaa. Käännyn jälleen. "Koska en välitä" sanon ja irvistän. "aha" tämä mutisee. "oon ollu tääl teil jo 2 kuukautta, oon saanu rahaa ostaa vaatteita ja syöny täällä. Mulle on tullu huono omatunto... Eihän sun vanhempii haittaa et vaan oon tääl?" katelyn sanoo painaen katseensa lattiaan. "En mä tiiä!" tuhahdan ja vedän savut keuhkoihini. Puhallan ne ulos. Heitin tupakkani ikkunasta ulos. "Miks sä ees roikut mussa??" tiuskaisen ja otan askeleen tyttöä kohti. "Koska.... Koska.... Mä pidän susta..." Hän lausahtaa hiljaa. Pysähdyn kuin seinään. Kuka pitäisi MINUSTA? Tälläisesta tupakan polttajasta. Äryttävästä pojasta joka suuttuu herkästi. Pojasta joka vihaa jokaista joka uhkaa edes haastaa riitaa. "Miks?" mutisen. "Sä vaikutat kivalta... Oot... Komee..." katelyn vastaa punatuen tomaatin väriseksi. "No toi oli vuoden vitsi! KOMEE?? Ja paskat!" nauran. "älä viitti... Tiiät itekki et näytät hyvältä." Katelyn mutisee. Hän on oikeassa. Sisäinen ääneni kuiskaa minulle. Totta kai olen huomannut näyttäväni 'hyvältä'.

Tällästä tänään, millasta seuraavalla kerralla?😽
Toivoisin mahdollisimman paljon POSITIIVISIA kommentteja ja votauksia. Tiiätte, että ne piristää päivää😆 Mutta kaikille BAD BOY is back faneille tiedoksi, että jatkoa yritän saada viikonlopuksi😛😛
Pistäkää vaan kysymyksiä jos vaikka kiinnostaa milloin joku tarina saa jatkoa😇😇
Muistakaa että ootte kaikki mulle rakkaita❤

XoXo ~Elli