Worth Something

10.

(suosittelen kuuntelemaan samalla)

Katelyn tarttuu paitani helmaan nostaen sitä hitaasti. Irvistän kun paita irtoaa ihostani. "anteeks" Katelyn sanoo katsoen minua pahoittelevasti silmiin. "Ei se mitää" sanon ja henkäisen. Katelyn nostaa paidan kainalooni saakka. Hän henkäisee nähdessään haavan kokonaan. "onks se niin paha" naurahdan ilottomasti. "Pitäiskö mun putsata toi tällä?" Katelyn epäröi katsoen pientä puhdistusainepulloa. Nyökkään pienesti. Katelyn kaataa pullosta ainetta pumpulille. Hän alkaa taputelle haavaani pumpulilla. Puren huultani aineen kirvellessä haavassani. Suljen silmäni ja vedän henkeä sisään puhallan sitä hitaasti ulos. "kaikki ok?" Katenyn varmistaa. "jooh" sanon helpottuneena.

Katelyn ottaa sille suuren käärön sideharsoa. Hän alkaa käärimään sitä ynpärilleni minun pidellessä käsiäni ylhäällä takaraivolla. Paidan olin ottanutbkokonaan pois jonkun aikaa sitten. Katelyn punasteli edelleen. Hän kiertää ympärini monta kertaa. Lopulta hän hymähtää tyytyväisen kuloisena ja katkaisee siteen kiinnittäen sen toisen pään aijemmin kiedottujen väliin.

Vedän Katelynin kiitokseksi halaukseen. Hän naurahtaa ja painautuu minuun kiinni. Hymy nousee kasvoilleni.

*

Selailemme kännyköitämme huoneessani sängylläni. Äiti antoi Katelynille vanhan kännykkänsä kun Katelyn tänne "muutti". "hahahahaaa, kato!" nauroin kun nappasin kuvan snäppiin Katelynistä. "HEI EIIII!" Katelyn kiljui kun lähetin kuvan mystoryyn. "Poista se!" Tämä aneli. "E" nauroin. "Pliiiiis!" Hän vikisi. Pudistelin päätäni itseppäisenä. Katelyn väänsi kasvoilleen surullisen ilmeen. "En poista!" nauroin.

Katelyn alkoi kurottamaan kohti puhelintani. Kierähdin selälleni ja pidin kännykkääni sängyn laidan yli mahdollisimman kaukana. Katelyn lösähti päälleni edelleen kurottaen kohti kännykkääni. "Pliis poista se!" Katelyn vikisi. "Mitä mä saan?" kysyin tietäen vastauksen. "Pusun" Katelyn mutisi kurottaen kohti kännykkääni. "kielari" tingin. "EEI!" Katelyn naurahti. "Tavalline suudelma?" kysyin kohottaen toista kulmaani. "miiiiks?" Katelyn vikisi. "Rakastan sua" kuiskaan ja vedän Katelynin suudelmaan.

Tunsin Katelynin hymyilevän. Hän kietoi kätensä niskani taakse. Pyörähdin ympäri niin, että Katelyn jäi alleni. Katkaisin suudelmamme. "okei mä poistan sen" sanon antautuneena. Suukotan Katelyniä vielä nopeasti huulille ennen kuin taas nousin ylös. "meen suihkuun" sanoin ja johautin olkiani. Heitin kännykkäni sängylleni ja käänsin selkäni.

Varoin kastelemasta kylkeäni ja kehoni ympäri kulkevaa sidettä. Se oli lähes mahdotonta, joten minulla menisuihkussa melkein tunti. Lopulta suljin suihkun ja kuivasin itseni karhealla pyyhkeellä. Hiukset minä jätin märiksi.

*

"voinha taas nukkuu sun vieres?" katelyn kysyy hiljaisella äänellä. "toki" sanon ja haukottelen. Katelyn kömpii kainalooni kietoen kätensä ympärilleni. Vedän peiton päällemme ja painan poskeni Katelynin otsaa vasten. Hän tuhisi jo hiljaisesti. Hymy nousi kasvoilleni ja suljin silmäni rauhan vallaessa mieleni.

Hätkähdän hereille. Katelyn tuuppaa minua kylkeen. "se kutsuu mua" tämä mutisee raapien päätään ja haistellen ilmaa. "Mennää" hän tokaisi pompaen seisaalleen. "Ei pliis, nukutaan ny... Sä tuut tähä mun viereen takas ja nukutaa viel ainaki 4 tuntii..." mutisen väsyneenä. "mut se kutsuu mua, se haluu mut sinne" Katelyn vinkuu. "Äläääääh" mutisen ja painan pääni tyynyyn. "pliis" hän kuiskaa. Kiroan hetken aikaa mielessäni kunnes heitän peiton pois päältäni. Vetäisen lattialta päälleni harmaan hupparin. Katelyn hypähtää ilosta.

"tänne päin" Katelyn kuiskaa. Hän kaappaa minua toisesta kädetä kiinni alkaen vetää minua hellästi. Saavumme samaan paikkaan, josta viimeksi Katelynin löysin. Hänen silmänsä suurenivat. Edessämme oli ilmassa leijuva valo. Siis VALO? "Mitä vit...." muitisin. Valo leijui paikallaan pienesti keinuen. "se on kaunis" Kaelyn henkäisi. Yht'äkkiä Katenynin käsi irosi omastani ja hän syöksyi rintakehä edellä ilmassa kohti valoa. Katelyn ei ehtinyt reagoida, vaan paiskautui valoa päin. Se sai aikaan valtavan välähdyksen. Jouduin sulkemaan silmäni. Kauhun vallassa ryntäsin maassa makaavan Katelynin luokse. "aijaijai" hän mutisi hiljaa painaen kätensä sydämensä kohdalle. Painoin oman käteni Katelynin läden päälle. "mennään, Ramonsien oli pakko huomata tuo" sanon ja vähempää ajattelematta nostan Katelynin syliini. Katelyn ähkäisee ja painaa molemmat kätensä sydämensä päälle painaen kohtaa kyyneleet silmissä. "pistää" hän itkee. "mennää äkkii" hätiköin ja lähden juoksuun.

Harpon pitkiä askeleita. Juoksen kohti kotia niin kovaa kuin pystyn. Katelyn itkee edelleen sylissäni. Hänen kyyneleensä leviävät hänen poskilleen kastaen ne kokonaan. "ollaan kohta perill, ei hätää" mutisen ja painan Katelynin kovempaa vasten itseäni.

Kately ähkäisee ja henkäisee rauhalliesesti. "mitämitämitä" hätäännyn kun Katelyn sulkee silmäsnä. "kate!" huudahdan ja alan ravistelemaan tyttöä. Katelyn hätkähtää vetäen terävästi henkeä. "vau, mul on vahva olo" hän sanoo hämmentyneenä.

Tässä taas osaa:) anteeks et on kestäny ihan ÄLYTÄMÄN kauan, mutta saittehan ainakin 645 sanasen osan, joten toivottavasti pärjäätte sillä hetken, ehkä viikon tai kaks😅

XoXo ~Elli