Only Because I Love You (Larry Stylinson) FINNISH

Luku 14.

-Louis-

”Säälittävää, Tomlinson”, Harry virnisti.

”Odotas vain, Styles”, virnistin takaisin. Pelasimme FIFA-peliä meidän huoneessa.

”Mitä te teette?” Daisy kysyi ovelta.

”Pelataan. Varo nyt hei vähän sen ukkelisi kanssa!” huudahdin. Harry vain nauroi.

”Surkimus!”

”Itse olet!”

”Maali!” Harry huudahti.

”Daisy! Sä häiritsit mun keskittymistä!”

”Älä nyt siskoasi syytä. Itse olet vain niin nolo”, Harry nauroi.

”Pah!”

”Anteeksi, Louis”, Daisy sanoi hiljaa. Harry katsoi minuun ja kohotti kulmiaan. Muljautin silmiäni.

”No ei se ollut sun vika. Sori, Daisy”, sanoin. Daisy katsoi minuun ja hymy nousi tämän huulille.

”Oliko sulla muuten asiaa?” Harry kysyi.

”Niin... Tuletteko meidän kanssa katsomaan alakertaan elokuvaa?”

”Missä äiti ja isä on?” kysyin.

”Ne on siellä myös.”

”Mikä elokuva?” kysyin epäilevästi.

”Leijonakuningas kakkonen”, Daisy kertoi.

”No okei, me tullaan pian. Mä rökitän Harryn ensin”, lupauduin.

”Unelmissas!” Harry nauroi.

”Saanko mä katsoa?” Daisy kysyi.

”Saat jos kannustat mua”, Harry virnisti.

”Okei!”

”Hei! Sä käännät mun siskon mua vastaan! Reilu poikaystävä!” nauroin.

”Mä olen”, Harry virnisti ja antoi poskelleni pusun. Daisy meni istumaan Harryn eteen lattialle.

”Noniin, Darry Stylinson vastaan Louis Tomlinson”, Harry sanoi.

”Hemmetin pedofiili”, sanoin niin hiljaa, että sitä tuskin kukaan kuuli. Tai no, Harry naurahti, että taisi kuulla.

”Team Darry! Team Darry!” Daisy lauloi, kun menimme alakertaan. Harry oli voittanut minut juuri, ennen kuin peliaika loppui.

Daisy oli Harryn harteilla ja tuuletti.

”Mikä ihmeen Darry?” Lottie nauroi sohvalla.

”Meidän tiimi!” Harry nauroi.

”Siis sinä ja Daisy vai?” Fizzy kysyi.

”Niin. Me ollaan aika voittamattomia. Louis ei voinut meille mitään”, Harry virnisti.

”Niin varmaan! Mä annoin teidän voittaa, koska muuten Daisy olisi suuttunut”, selitin.

”Niin varmaan. Sä alat olla jo museotavaraa”, Harry nauroi.

”Turpa tukkoon Styles! Mä olen vauva! Sä olet teini, eli sä olet lähempämä museota kuin minä! Hahhah!” sanoin.

”Siinä tapauksessa, sun ei ehkä ole hyvä liittyä meidän seuraan. Sua voi alkaa pelottaa!” Harry sanoi.

”Jos me oltaisiin kahden pimeässä huoneessa, sulle ilmaantuisi musta silmä. Usko huviksesi”, uhkasin nauraen.

”Hui. Nyt pelottaa”, Harry virnisti. ”Sitä paitsi, et sä ylettyisi. Sä olet niin lyhyt!”