Pimeä aika

2. Yksi, kaksi ja kolme päivää

Aamulla kun heräsin oloni oli kummallinen. Olin melkein kuin unessa, mutta silti hereillä. Olinko tulossa kipeäksi? Makasin sängylläni ja tuijotin kattoa. Minusta tuntui siltä kun en olisi nukkunut ollenkaan. Niin väsynyt olin. Herätys kelloni ei ollut vielä soinut, olin silti hereillä. Sammutin päällä olleen herätyskellon ja päätin vihdoin nousta ylös. Puin mustat revityt farkut ja harmaan topin. Sää oli sen verran lämmin että selvisin vain niillä. Tullessani alakertaan oli Carl taas keittiössä syömässä, puhelin kädessä jälleen... Hän nosti katseensa hitaasti puhelimestaan ja katsoi minuun hetken.
"Iskä teki puuroo ennen ku se lähti" hän mumisi ja siirsi katseensa pois. Isämme oli aina ollut paljon töissä ja hänellä oli vain vähän vapaa päiviä. Siksi minä ja Carl olimme paljon äidin kanssa.
"Okei" mumisin unisesti ja otin puuroa lautaselleni.

Syötyäni palasin takaisin huoneeseeni. Pakkasin reppuni, meikkasin ja laitoin hiukseni ponnarilla ylös.
"Cecilia! Tule jo!" Carl huusi närkästyneenä. Olimme edellisenä iltana sopineet että menen kouluun hänen kyydillä.
"Joo Joo" sanoin juostessani alas rappusia. Nappasin mustan nahkatakkini naulakosta ja puin sen päälleni. Carl ojensi minulle moottoripyöräkypärän ja lähdimme autotallille jossa hän säilytti moottoripyöräänsä.

Koululle päästyäni hyppäsin pois Carlin kyydistä ja vilkutin hänelle kun hän kiisi omaan kouluunsa. Kun käännyin näin Thomasin ja Jonathanin tulevan minua kohti. Otin kypäräni pois ja lähdin kävelemään poikien luokse.
"Hei vain!" Thomas tervehti minua iloisesti.
"Mooi!" Vastasin ja hymyilin pojille. Pojat alkoivat puhumaan jostakin johon en oikein keskittynyt.
"Hei Cecilia!" Kuulin jonkun huutavan takanani. Se oli Jack. En ollut puhunut hänen kanssaan aikoihin.. Viimeksi varmaan viidennellä luokalla.
"Moi?" Sanoin ja katsoin häntä hämmentyneesti.
"Sähän oot aina ollu hyvä piirtämään joten ajattelin jos voisit piirtää yhden julisteen mun bändille?" Jack hymyili ja ojensi minulle kirjekuorta. Jack oli aina ollut tosi taitava soittaja. Olen varma että hän osaisi soittaa mitä tahansa soitinta jos vain saisi mahdollisuuden.
"Mitä tuossa on?" Osoitin kirjekuorta kummastuneena.
"Ohjeet.. Ajattelin että jos suostut niin tässä on sinulle ohjeet julisteen tekoa varten." Hän hymyili ujosti.
"Hyvä on" hymyilin ja tartuin kirjekuoreen. Jack hymyili ja juoksi kavereidensa luokse. Tuntui niin hyvälle tehdä joku onnelliseksi!
"Hei Cecci, mullaki on sulle vähän asiaa.." Jonathan sanoi ujosti ja katsoi Thomasia pyytäen tätä poistumaan.
"Ai joo... Mä taidankin jättää teidät kahden" Thomas poistui hymyillen ilkikurisesti.
"Mä ajattelin.. Tai siis mä haluaisin.." Jonathan ei saanut sanaa suustaan ja hän oli selvästi hermostunut.
"Voisitko seurustella mun kanssa?" Hän katsoi minuun ujosti. Hän on oikeastaan aika söpö nyt kun miettii.
"T-tottakai" sanoi hieman epäröiden. Sanoinko tuon oikeasti äsken ääneen? En ole edes valmis vielä... Noh, se on menoa nyt. Jonathanin kasvoille nousi leveä hymy. Kävelimme kohti Thomasia ja juuri kun saavuimme hänen luokseen kellot soivat.

"Mitä jos kokeiltaisiin eilistä uudelleen?" Thomas kysyi viimeisellä välitunnilla. Thomas puhui elokuva illasta jota suunnittelimme eilen, mutta hän joutui perumaan koska oli luvannut olla tyttöystävänsä Kaleyn kanssa.
"Okei!" Jonathan sanoi ja minä nyökkäsin hymyillen.
"Saanko mäkin tulla?" Paras ystäväni Lan kysyi. Kerroin hänelle eilen kotiin päästyäni eilisen tapahtumista ja hän oli kuullut äskeisen keskustelumme.
"Tottakai!" Thomas sanoin hymyillen. Lan hymyili takaisin Thomasille. Kaley seisoi kauempana ja näin hänen ilmeestään mustasukkaisuuden. Sellainen Kaley oli.. Omistava ja määräilevä. Ehkä siksi en koskaan pitänyt hänestä. Olen sellainen ihminen joka haluaa mennä ja tehdä vapaasti ilman että kukaan määrää. Motokseni sopisi kai "kerta kiellon päälle" sillä se kuvaisi käyttäytymistäni paljon. Kaley ei myöskään pitänyt minusta. Kun hän alkoi seurustelemaan Thomasin kanssa hän lähetti minulle viesti joka sanoi:
"Nyt kun mä ja Thomas ollaan yhdessä sun ei kannata flirttailla sille!" Joka oli hauskaa minusta sillä en ollut koskaan pitänyt Thomasista "sillä tavalla". Ajatukseni keskeytyi taas kellonsoittoon. Huh.. Enään yksi tunti koulua tällä viikolla ja saan nukkua niin paljon kun haluan.

Tapasimme jälleen koulun jälkeen koulun takana ja lähdimme kävelemään. Meinasin kuolla janoon, mutta onneksi Jonathan asui lähellä joten saisin pian juotavaa.

Taas oli ilta kahden ja puolen elokuvan jälkeen. Lan ja Thomas olivat lähteneet jo toisen elokuvan loppuessa.
"Kiitos taas" Jonathan hymyili minulle ja halasi minua ovella.
"Kiitos itsellesi" hymyilin. Otin reppuni selkään ja olin kääntymässä kun Jonathan pussasi minua. Hymyilin ja lähdin ulos ovesta. Ulkona oli jo aika kylmä, mutta selvisin silti. Kun olin melkein kotona tunsin puhelimeni tärähtävän taskussani. Avasin puhelimeni ja luin saamani viestin.
"Ei ollut tarkotus säikyttää, mut ajattelin et nyt kun me seurustellaan niin se on ihan okei jos pussaan sua!" Jonathan lähetti minulle. Laitoin puhelimeni takaisin taskuuni ja lähdin kävelemään kotiin nopeammin.

Kun vihdoin saavuin kotiin otin ulkovaatteeni pois.
"Moi äiti, iskä ja Carl!" Sanoin kaikille olohuoneessa istuville. Kukaan ei vastannut joten lähdin huoneeseeni. Kun sain puhelimeni lataukseen vastasin Jonathanille.
"Ei se sitä ollut, oon vaan tosi väsynyt ja halusin äkkiä kotiin." Vastasin ja laitoin puhelimeni taas pois. Suljin silmäni ja nukahdin.

Ensimmäinen kuukausi Jonathanin kanssa sujui hyvin ja aloin oikeasti ihastumaan häneen.. Ei, rakastumaan. Teimme yhdessä kaikkea kivaa ja joskus Lan ja Thomas oli kanssamme. Kaksi viikkoa minun ja Jonathanin seurustelun alusta Thomas erosi Kaleyn kanssa, mutta hän pääsi siitä nopeasti yli toisin kuin Kaley. Kaley alkoi olemaan ilkeämpi minua kohtaan ihan kuin olisin varastanut hänen poikaystävänsä.

"Hei Jonathan.. Voisinko olla huomenna Lan kanssa? Me ajateltiin mennä ostoksille ja syömään." Kysyin yksi ilta kun hän oli pelaamassa ja minä makasin hänen sängyllään.
"Okei..." Jonathan mumisi surullisesti. Minuun tepsii erittäin hyvin tuollainen säälin kerääminen. Olen aina ollut helppo taivuteltava ja siksi minua käytettiin ala-asteelta hyväksi paljon.
"Tai siis ei mun tarvitse.. Ajattelin vaan kun en ole ollu Lanin kanssa pitkään aikaan..." Vilkaisen Jonathania joka keskittyy tietokoneen näyttöön. Huokaisen ja suljen silmäni. Miksi annan taas periksi? Olen ihan liian kiltti joskus.

"Hei Cecilia! Haluisitko tulla mun synttäreille ylihuomenna? Mun porukat lupasi olla poissa koko päivän." Ystäväni Adeline kysyi minulta seuraavana päivän.
"Umm.. Mietin asiaa. Ilmotan sulle tänään koulun jälkeen." Muistin mitä Jonathan sanoi eilen. Jonathan on muuten mukava ja rakastettava mutta... Hän on niin omistava. Ja en ikinä kuvitellut seurustelevani näin omistavan pojan kanssa.
"Okei!" Adeline huikkasi ja meni takaisin muiden kavereiden luokse.
"Hei.. Onko se ihan okei jos meen Adelinen synttäreille ylihuomenna?" Vilkaisen Jonathanin pettyneitä kasvoja ujosti.
"Mene vaan..." Hän mutisi ja kääntyi pois päin.
"Ei.. Mä en mene..." Sanoin ja katsoin Adelinea ja muita. Minusta on tullut niin etäinen muiden kavereiden kanssa seurustelun aloittamisen jälkeen. Lan kertoi että kaverit ovat huolissaan minusta. Ennen kun joku ilmoitti menevänsä johonkin ja tarvitsi seuraa olin aina valmiina tulemaan kun taas nyt olin aina vastannut:
"Ehkä ensikerralla" . Huomaan itsekkin muuttuneeni. Se pelotti minua...

Seuraavana aamuna heräsin kuumeisena. Jäin kotiin nukkumaan kun herätyskelloni soi.
"Parane pian" Carl huikkasi oven raosta ennen kun lähti kouluunsa.
"Joo" kuiskasin ja ummistin silmäni.  Puhlimeni piippasi. Avasin silmäni ja näin että sain viestin Jonathanilta. En nyt jaksaisi vastata. Otin kuitenkin puhelimeni ja luin Jonathanin viestin.
"Hei ootko sä tulossa kouluun tänään?" Huokaisin.
"En.. Mulla on kuumetta" suljin puhelimeni ja jatkoin nukkumista.

Okei eli siis, haluun vaan kertoo sillasen pikku jutun mikä mun oli tarkoitus kertoo viimeksi, mutta unohtu. Eli siis mulla on tosiaan luki- ja kirjoitushäiriö eli en huomaa kirjoitus virheitäni mutta yritän parhaani mukaan muokata ne pois aina kun
huomaan yhden! =^^=
Fun fact= kirjotin tän kirjan loppuosan jo koska oli tylsää! ^•^ xD