novelleja

mä tiedän

Jatkoa Leikkisotilaille

Mä en enää tiiä mikä on totta ja mikä ei, jos mikään on koskaan ollutkaan.

Muistatko kun sä pidit mua lähelläs ja kuiskuttelit mun korvaan sanoja joita mä halusinki kuulla? Mä olin niin epätoivonen et mikä vaan kelpas mulle. Kuka tahansa. Mä tiesin kyl mitä sä halusit ja tyydyin suhun silti.

➖

Mä löydän itseni siltä samalta kadulta. Aurinko paistaa suoraan silmiin, ketään ei näy mailla halmeilla. Könyän jaloilleni ja lähden kävelemään ympäri kaupunkia. En nää vilausta kenestäkään. Tähän aikaan pitäis olla hirvee ruuhka.

Pysähdyn sillalla ja nojaan kaiteeseen. Harkitsen hyppäämistä sekunnin murto-osan mut tuunkin toisiin ajatuksiin. Päätän mennä kotiin.

Oon jo kääntymässä poispäin kun joku napsauttaa sormiaan. Hetki sitten pilvetön taivas on täynnä tummanharmaita kumpupilviä. Aurinko on peittyny niiden alle.

Siirrän katseeni sivulle. Sotilaalla ei oo naamaa. Kirkaisen, yritän lähtee juoksemaan, mut en pysty liikkuu. Koen taas tarvetta nauraa. Hihitän enkä kykene lopettaa. Vatsaan sattuu, yritän tehä kaikkeni.

Mä kuolen.

➖

Mä en oo sillalla. Mä oon vitivalkosessa sairaalahuoneessa. Äiti on mun vieressä ja lausuu mun nimen. Se ei oo koskaan ollu noin helpottuneen näkönen. En tiedä mitä just tapahtui, se ei voinut olla unta. Kaikkein eniten mä pelkään et syöksyn uudelleen takasin.

"Sä tulit eilen ihan normaalisti olohuoneeseen, olit ihan selvästi hereillä. Mut sitten aloit mutista jotain leikkisotilaista ja nauroit. Hetken päästä sä kaaduit yllättäen maahan niinku joku ois tönässy sua rajusti. Kukaan ei ollu koskenu suhun. Me isän kanssa säikähdettiin aivan suunnattomasti ja lähdettiin kuskaamaan sua sairaalaan. Ei me keksitty muutakaan.

Koko ajan sä oot ollut hereillä, silmät auki ja mä oon istunu tässä. Sä meinasit yhdessä vaiheessa lähteä kävelemään, mut jouduin pitelemään sua aloillas sairaanhoitajan avustuksella. Hetki sitten sä puhuit siitä kuinka sun pitäis mennä kotiin ja samassa sä nauroit. Kukaan ei vielä tiedä mitä sulle on käynyt. Tää on jotain ennenkuulumatonta."

➖

Mä tiedän, että tää kaikki on sun syytä.

AN

oon tosi tyytyväinen aikaansaannokseeni. tää on vähän jotain erityylistä ja toivon ettei tää ollu kovin sekava