novelleja

säänhallinnan masiina

Sadepilvet ovat sylkeneet päällemme vettä nyt kolmena päivänä peräkkäin jatkuvalla syötöllä. Kuulostaa tavalliselta, mutta kun siihen yhdistää puunrunkoja riepovan tuulen ja raekuurot, jotka välillä keskeyttävät rankkasateen, ei säätä enää voi pitääkään niin normaalina.

    Muut kutsuvat tätä luontoäidin kostoksi; me kutsumme tätä tieteelliseksi läpimurroksi. Lyödäänkö vaikka vetoa, että joku on keksinyt masiinan, jolla ohjata säätä? Mutta se varsinainen kysymys kuuluukin: miksi kukaan keksisi säätä ohjaavan koneen ja säätäisi sen sitten rankkasateelle?

Viiden ja puolen päivän jälkeen olemme jo menettäneet toivomme paremmasta huomisesta - sään kannalta. Äärimmäiset sääolot sen kuin jatkuvat.

    Puikkelehdimme ihmislauman seassa kaupunkimme pienehkön ostoskeskuksen aulassa, jossa vieläkin korviin pistävät supinat kasvihuoneilmiöstä ja Jumalan siitä sun tästä. Hölynpölyä kaikki. Keksisivät jotain järkevää tekemistä. Me sentään tiedämme, että kyse on säänhallinan masiinasta.
   
    Katuja reunustavat sadevesijärvet hipovat autojen pohjia ja myydyin tuote kaupoissa on sateenvarjo - se on uusi trendi. Niitä ostetaan niin seeprakuvioisista räikeisiin väreihinkin.

Siinä meille vähitellen kirkastuu syy, miksi joku haluaisi kehittää säänhallintamasiinan ja vääntää sen lakkaamattomalle sateelle. Se onkin yrittäjien keino myydä kalliita sadevarusteita ja tehdä voittoa. Jossain vaiheessa se käännetään takaisin aurinkoiselle ja kaupat rypevät rahassa, joka on tulosta sään säätelystä.

suoraan sanottuna en tiiä mikä tän idea on, mut tää on varmaan viime vuoden mielikuvituksellisin tuotos multa