Et edes lomilla? //Eden

130 12 0
                                    

Avasin huoneen oven Luken vastaväitteitä kuuntelematta. Huone oli valtava, sen seinät olivat harmaan sävyjä ja muutenkin huone oli lähinnä harmaan ja valkoisen sävyjä. Se oli hiukan sotkuinen ja siellä täällä lojui vaatteita.

Astuin peremmälle huoneeseen, joka oli erittäin valoisa huoneessa oli aika paljon ikkunoita ja valtava pehmeän näköinen sänky johon olisin heti halunnut hypätä ja se varmasti näkyi minusta.

Huoneessa oli myös jonkun moinen peilikaappi ja pieni pöytä jossa oli läppäri ja jotain kirjoja. Huoneessa oli valkoinen karvamatto ja nurkassa näkyi värikäs matkalaukku.

"Kiva huone sulla." Sanoin

"Kiitos, sisustin itse." Luke sanoi.

"Kiitos." Sanoin ja lähdin menemään hiljalleen ovella maleksivan Hemmingsin luo.

"Mistä?" Luke kysyi kun olin päässyt hänen luokse.

"Kaikesta, tuosta yllätyksestä ja no että olet olemassa." Selitin hymyillen ja katsoin Lukea silmiin, kun kiedoin käteni tämän ympärille.

"Siinä tapauksessa ilo on puolellani." Luke sanoi virnistäen. Ja suuteli minua ensin kokeillen, mutta miehistyi viimein ja suuteli kunnolla. Suutelimme siinä hetken ennen kun alhaalta kuului kolinaa.

"Hei Luke ja Eden voiteks tulla auttaa tän kakun kans?" Huusi Calum.

"No siinä meni se herkkä hetki." Tuhahti Luke.

"Hei ei syytetä Calumia siitä,  että tämä hetki oli tässä ja kyllähän näitä tulee lisää." Sanoin vinkaten silmää ja taputtaen Lukea rintaan mutta en pääsytkään niin helpolla, sillä tämä kyseinen herra tarttuu kädestäni ja vaihtaa meidän paikkoja että olen Luken ja seinän välissä. Luken kädet ovat pääni vieressä eikä pakeneminen ole kovinkaan mahdollista.

"Musta tuntuu että ne herkät hetket tulee nopeammin ku luuletkaan." Sanoi Luke virnuillen ja suuteli hellästi ensin kaulaani, solisluita, korvan tausta, ohimoa, silmäkulmaa, otsaa, nenänpäätä ja viimein huulia, ensin hellästi mutta kumminkin nauttien. Suudelma kesti pitkään josta sai nauttia kunnes joku tuli rymisten avaamaan Luken huoneen oven. Ashton

"Hei teitä tarvitaan tuolla ei nyt tarvi tehä niitä herkkiä hetki tehkää vaikka illalla."

"Okei me tullaan." Sanoin

Kun Ashton oli mennyt suutelin vielä Luke ja lähdin alas. Keittiössä ei ollutkaan niin siistiä kun oletin.

Siellä oli Michael ja London lähes päällekkäin ja heillä näytti olevan jotain ehkä kemiaa.

Jäin ovelle katsomaan tuota kaksikkoa nauraen kunnes Luke tuli taakseni.

"Mikäs ny noin naurattaa?" Luke kysyi kun halasi takaa.

"Noi kaks tuolla lattialla." Sanoin naurahtaen ja Luke yhtyi nauruun.

***

Kun olimme viimein syöneet kakkua ja kaikkea noita ihania ruokia mitä oli ollut (huomatkaa oli) olimme vielä päättyneet altaalle uimaan ja olin itse ottanut tietokoneeni ulos, joka oli yllätykseksi täällä.

Hei rakkaat lukiani! Tämä on tänään jo toinen postaukseni, mutta en jaksa välittää. Tämä päivä on ollut ehkä elämäni parhaimmista päivistäni ja olen nauttinut tästä täysillä, tälläkin hetkellä olen ystävieni kans, joka on aivan käsittämätöntä.

Olen sattumoisin saanut poikaystävästäni ja veljestäni taas ystäviä ja olen itsestäni ylpeä. Joo. Mutta en tiedä ehkä tärkeimmät asiat on, että olen viimein voinut kertoa traumoistani ja olen voinut hiljattain kertoa salaisuuksiani, ja muuten poikaystäväni on vanha ihastukseni johon ihastuin ehkä kun olin 5, mutta kuka silloin tekee asialle jotain no ei ainakaan kovin fiksu 5-vuotias.

Secrets?//5sos (hitaat päivitykset) Where stories live. Discover now