Mustasukkaisuutta?//Eden

127 13 1
                                    


A/n: moikka👋 taas kirjotan teille ihanille ihmisille lukua. Mutta sanon jo valmiiks että luvussa tulee olemaan hyppyjä jotka saattaa päättyä iltaan ja jatkaa iltapäivään ja niitä on paaljon (painostaen sanaa) ja olen niistä pahoillani.

Mutta enköhän päästä teidät tohon mun aika hyppyjä sisältävään lukuun ja nähään taas  -S

Hei taas on kulunut viikoja ja päiviä jolloin olen ollut onnellinen ja jolloin en ole niinkään. Halusin kertoa tämän teille tiivistettynä joten olen pidätellyt sitä ja kertonut suhteeni ja elämäni hyviä asioita mutta jos aloittaisin tämän tarinani näkisitte myös elämäni pimeän puolen sanotaanko näin että kaikki alkoi siitä kun siskolleni selvisi että seurustele hänen idolinsa, elämänsävalon, rakkauden ja näitä sanoja löytyy paljon, joka pilasi siis kaiken. -SecretsBlog

Viikkoa aijemmin

"Luke yritä nyt tulla sieltä!" Huusin poikaystävälleni, koska meidän kuuluisi mennä tapaamaan vanhempiani mutta erästä jännitti liikaa joten päätti sitten pitää kunnon vessa maratoonin ja linnoittautua vessaan.

"Venaa ny hetki!" Kuulin takaisin.

"Sä saat kakskyt sekkaa ja sitten mä lähden ja sanon mun porukoille että mulla on maailman hitain ja pelkurein poikaystävä" uhkailin eteisessä ja aloin laskea.

No siinä ei kestänytkään kovinkaan kauvaa kun tuo vessan ovi aukesi ja sieltä astui täysin paniikissa oleva poika joka ei näyttänytkään enää niin paljoa mieheltä.

"Hei kaikki on hyvin ja mä tiedän että mun vanhemmat tulee pitää susta." Sanoin ja halasin elämäni tärkeintä ihmistä.

"Et uskokaan mut mua ei ees pelota mennä lavalle näin paljon ku tavata mun rakkaan tyttöystävän vanhemmat." Tuo sanoi katsoen silmiini ja painostaen sanaa RAKKAAN, joka sai sydämmeni jättävän lyönkin välistä.

Saavuimme kotini pihaan. Talo ei ollut muuttunut yhtään, mutta piha oli ja paljon ja tiesin että äiti ei ollut itse laittanut sitä.

"Mua jännittää vielä enemmän nyt." Luke sanoi kun samalla tuijotti taloa silmät pyöreenä.

"Sulla ei ole mitään pelättävää. Vaan mulla on." Tarkoitin viimeiset sanani itselleni, koska aloin lievästi sanottununa pelätä vähän.

Nousimme autosta hitain liikein ulos ja kun kätemme kohtasivat auton keulan luona jatkoimme polun luo ovelle jossa koputin valkoiseen puu oveen jossa oli pieniä ikkunoita. Ovi aukesi lähes heti jonka takana tietysti piti olla Lily joka ryhtyi lähes kiljumaan nähdessään Luken.

"Väistätkö Lily." Sanoin tervehtimättä. Tietysti hän väisti mutta koska hänellä oli niin jumalattoman isot keuhkot hän pystyi todennäköisesti kiljumaan vaikka tunnin.

"Ai hei kultaseni, kukas tämä on?" Äiti tuli keitiöstä valittämättä Lilystä, joka oli kerennyt tarrautua Luken hauiksesta kiinni ja sai sisälläni tekemään pienen mustasukkaisuuden piston.

"Tässä on mun poikaystävä Luke." Sanoin painottaen sanaa poikaystävä Lilyä kohtaan, joka tarkoittaisi hänelle ettei saa koskea.

"No tervetuloa Luke toivottavasti pidät lihasta." Äiti sanoi ja ohjasi meidät keittiöön jossa tietysti jouduin istumaan pöydän toiselle puolelle pois Lukesta koska rakas siskoni istui poikaystäväni vieraan edelleen tuijottaen häntä.

Äiti nosti ison padan pöytään ja kattoi isällekkin, joka istuutui pöydän päähän tyhjälle paikalle.
Kun saimme syötyä halusin näyttää Lukelle vanhan huoneeni, joka oli ollut aina minulle se paikka minne kukaan ei saanut tulla, mutta arvelin meidän olleen jo siinä pisteessä että voisin olla varmempi.

Secrets?//5sos (hitaat päivitykset) Where stories live. Discover now