"Mäkin rakastan sua."//Luke

96 12 0
                                    

Ovi läsähti suoraan naamaani. Jäin miettimään sitä kuvaa, jossa minä yritin pakoilla Melanieta, joka yritti suudella minua vaikka tiesi hyvin että minulla oli tyttöystävä tai todennäköisesti oli.

Lähdin kävelemään kohti kotiani pää painuksissa. En tiedä moneenko vastaan tulijaan törmäsin mutta pian joku pysäytti minut. Se oli Allan.

"Luke ootko okei?" Allan kysyi.

"En, en todellakaan oo." sanoin edelleen pää painuksissa, mutta vihaisena ja sen kuuli minusta.

"Tuliko ryppyjä rakkauteen?" Allan kysyi olimme ilmeisesti lähteneet kävelemään jonnekin.

"Joo, Eden sai joltain kuvan jossa Melanie yritti suudella minua, mutta hän ei nähnyt sitä kuinka yritin pakoilla sitä suudelmaa."

"Ymmärrän, äm tiedätkö mistä kuva oli peräisin?" Allan kysyi.

"En kumpa tietäisin, mutta kun saan tietää hän saa itse kärsiä. Hei voitko lainata kännykkääsi." Pyysin Allanilta puhelinta vaikka minulla oli omakin koska huomasiko kukaan hänen hengityksen pysähtyvän ja jatkoi taas hengittämistä, hän säikähti.

"joo toki, mutta eikö sulla oo omakin?" Allan kysyi jo vaikka oli antanut sen jo minulle.

"Mikä koodi?" kysyin sivuttaen koko kysymyksen.

"3005" sanoi Allan.

näpyttelin koodin, se tuntui liian luonnolliselta käsilleni jolloin tajusin miten se oli niin tuttu, se oli sama kun omani eli Edenin synttärit.

Kun sain puhelimen auki menin suoraa viesteihin ja siinä se oli ensimmäisenä viesti Edenille. Avasin tekstin kohdalta ja siinä oli kuva jossa oli minä ja Melanie muka suutelemassa. Kuvaa oltiin muokattu ja sen näki kuvasta, mutta vaikka Eden oli valokuvaaja hän ei silti huomannut sitä.

Katsoin vielä muistion jonka yhden kansion nimi oli päiväkirja ja joo olihan se väärin mutta tein silti mitä täytyi.

Rakas päiväkirja ehkä hiukan tyttömäistä mutta silti. Olen saanut silmätikukseni ehkä maailman kauneimman tytön mutta synkkä puoli tässä on se että hän on rakastunut siihen homoon. (Tarkoittaen minua)  Joten minun on tehtävä se mitä täytyy, eroittaa Eden ja Luke ja yrittää saada Eden rakastumaan minuun.

Tämä homo ei muuten tästä selviä. Päätin mielessäni.

"Mä luulin et sä olit homo." Sanoin lukien muka vielä tekstiä.

"Oikeesti mä kun oon aina luullu sua ja sitä sun bimboa kaveria (tarkoittaen Michaelia) pariksi. Te ootte liian läheisiä." Allan sanoi nyrpistäen nenäänsä.

Hän tuntui tällä hetkellä jotenkin kaukaiselta ja erillaiselta ennen hän oli rento ja hauska ja luulin jo että meistä tulisi frendei mut eipä sitte tullu.

Eden: haluun jutella nähdään kohta puistossa.

Allanin puhelin värähti kädessäni ja ilmeisesti hän halusi puhua Allanin kanssa ja näköjään heillä oli jo yhteinen puistokin.

"Tossa mun pitää mennä." Sanoin tyrkäten samalla häntä olkapäähän.

Eden pov:

Lähetin Allanille viestin jossa näkisimme pian joten lähdin valmistautumaan. En tiedä halusin puhua jollekin muulle kun Brandonille ja Londonilla oli menoa joten päädyin Allaniin.

Kävelin katua pitkin kohti lempi puistoani. Pidin viettää aikaa siellä ja saatoin välillä piirtääkin siellä.

Istuin tuttuun tapaan valkoiselle puiston penkille ja pian näinkin jo Allanin tulevan

Secrets?//5sos (hitaat päivitykset) Donde viven las historias. Descúbrelo ahora