{Kookie}
•
•
Suutelimme jiminin kanssa kunnes havahduimme siihen että joku yskäsi ovella. Nostin päätäni ja huomasin hobin, taen, yoongin ja jinin siellä. Hobi hymyili ja naurahti hieman. Mulkaisin häntä ja katsoin jiminiä.
"No mitäs nyt?", jimin kysyi ja hymyili. Eikö tämä haitannut häntä ollenkaan? Ei sillä että minua haittaisi.
"Niih..", vastasin.
"Ottekste niinku.." yoongi mietti hetken ja jatkoi "niinku you know yhessä?". Jin naurahti tuolle mutta ryhdistäytyi ja yritti pidätellä naurua laittamalla käden suunsa eteen.
"Mikäs tääl on ettekste uskalla mennä pidemmälle?" kuulin namjoonin naurahtavan.
"Yoongi en tiedä mitä vastata", sanoin ja katsoin jiminiä jospa hän auttaisi. Mutta hän näytti olevan yhtä ulapalla kuin minä. Perkele.
"Vastata mihin?" namjoon ihmetteli. Jin huokaisi ja pyysi Namjoonin oven ulkopuolelle.
"Okei yoongi.. Taidamme olla!", jimin sanoi. En odottanut hänen sanovan noin mutta se kuulosti mukavalta.
"Niin kai sitten!", hymyilin ja pussasin poikaa poskelle.
"Okei! No me vain tulimme katsomaan miten voit jimin. Mutta hyvinhän sinä!", yoongi sanoi ja hobi repesi nauruun. "Taidamme lähteä suorinta tietä kotiin päin ja haemme samalla ruokaa" yoongi vielä jatkoi.
"Kuka sano sanan ruokaa? Millon?" jin tupsahti seinän takaa. Hän piti namjoonia kädestä mutta irrotti heti.
"Nyt haetaan ja minä sanoin. Tuutteko mukaan nii jätetään rakastavaiset tänne", yoongi sanoi ja heitin häntä nojatuolilla olevalla tyynyllä. Hän naurahi ja lähti muiden kanssa pois. Jäimme jiminin kanssa kahdestaan.
{Jimin}
•
•
"Näin se sitten tuli "julki". Armyille ei kannata sanoa mitään. Tiedä millanen hässäkkä tulis", naurahdin.
"Totta", kookie hymyili ihanaa hymyään. En malttanut enään joten painoin hellän suudelman tuon pojan huulille. Nyt kukaan ei tullut häiritsemään tai keskeyttämään. Suutelimme pitkään. Mutta lopulta lopetimme. Kookie nauroi.
"Mitä? Enkai mä niin huono ollut?" kysyin ja esitin surullista.
"No et! Entiedä mikä naurattaa", kookie nauroi. Minuakin alkoi naurattamaan joten nauroimme yhdessä. Sen jälkeen aloimme juttelemaan kaikesta mahdollisesta. Siinä vierähti aika kauan koska lääkärit tulivat tuomaan minulle iltapalaa.
"Vierailuaika päättyy viiden minuutin päästä. Ellet jää yöksi", lääkäri sanoi ja katsoi kookieta.
"Minä jään yöksi", kookie hymyili.
"Selvä tuon sinulle vierassängyn", lääkäri hymyili kookielle ja lähti huoneesta.
{Yoongi}
•
•
Kun lähdimme sairaalasta menimme hakemaan ruokaa. Tosin nyt on jo aika myöhä. Olemme taen luona ja katsomme jotain elokuvaa. Ihan hauska.
"Hei yoongi lähetäänkö?" hobi kysyi.
"Lähetään vaa", sanoin mutta olin vähän ihmeissäni. Menimme eteiseen ja puimme päälle. Juuri ennenkuin lähdimme jin ja namjoon tulivat keittiöstä.
"Joko te lähdette?"jin kysyi.
"Joo. Yoongi tulee taas mun luo ku kookie on tosiaan siel sairaalas", hobi sanoi. Ai sovittiinko me sellastaki? Mitä hobi oikein puhuu..
"Ai okei! Olisitte te tännekki voinu jäädä", namjoon hymyili. Hymähdimme ja lähdimme.
"Mitä ihmettä Hobi? Ei me sovittu tällasta", mumisin ja katsoin tuota.
"Einii mut nyt sovittii", hobi hymyili minulle. Käyhän se näinkin. Kun pääsimme hobin ja jiminin luo aloimme heti nukkumaan koska kello oli jo paljon.
{Taehyung}
•
•
Ilmoitin pojille että menisin nukkumaan. He jäivät vielä katsomaan sitä elokuvaa. Menin pesemään hampaat ja sitten menin sänkyyn. Onkohan yoongilla ja hobilla jotain? Siltä vähän tuntuu.. Kuitenki minulle tulee jokin ihmeellinen tunne kun näen yoongin ja hobin yhdessä. Tunnenko yoongia kohtaan jotain? En saisi. Tämä on aika perseestä. Se on tosi ärsyttävä tunne. Aloin nukkumaan olin nimittäin erittäin väsynyt kaikesta.
{Namjoon}
•
•
Heräsin aamulla Jinin vierestä. Minulla olisi omakin huone tai siis vierashuone mutta menen aina Jinin kanssa nukkumaan. Käännyin katsomaan häntä. Pikku prinsessa. Naurahdin. Jin liikahti ja toivoin etten herättänyt häntä. Mutta ei hän herännyt onneksi. Nousin varovaisesti sängystä yrittämättä metelöidä. Vedin collarit jalkaan ja t-paidan päälle ja lähdin keittiöön. Taehyung istui sohvalla ja söi muroja samalla kun katsoi telkkaria.
"Huomenta tae", sanoin pojalle ja menin tekemään aamupalaa.
"Huomenta!", poika vastasi. "Kookie muuten soitti. Jimin pääsee tänään pois. Ajattelimme kookien, hobin ja yoongin kanssa pitää hänelle jotkut juhlat", tae tuli keittiöön ja hymyili.
"Okei mikä hänellä sitten oli?" kysyin samalla kun voitelin leipää.
"Jaa a", tae hymähti. Hymähdin takaisin ja lähdin kahvikuppi kädessä ja leipä toisessa yläkertaan jinin huoneeseen.
"Herätys!", huusin. Ei reagointia. Huusin uudestaan. Ei reagointia. Päätin repästä peiton pois.
"Äläh", jin mumisi ja etsi peittoaan. Naurahdin tuolle ja menin hänen viereensä istumaan.
"Olisko jo aika herätä? Jimin muuten pääse tänään kotiin. Tae ehdotti että pitäisimme hänelle juhlat", hymyilin ja annoin kahvin ja leivän Jinille.
"Ai kiva! Mikä jiminillä oli?", jin hymyili ja hörppäsi kahvia.
"Entiedä", mumisin. Kun jin oli juonut kahvinsa änkesin hänen viereensä.
"Hui sä olet ihan kuuma", sanoin.
"Kiitos", jin naurahti ja painoi hellän suudelman poskelleni.
>>skip niihin juhliin<<
{Hobi}
•
•
Odotimme pimeässä talossa milloin kookie ja jimin tulisi. Vihdoin auton valot näkyivät.
"Valmistautukaa!" namjoon huudahti meille. Ja kun ovi avautui ja kookie laittoi valot päälle nousimme kaikki piiloistamme ja huusimme.
"Wouh mitä tää on?!" jimin nauroi ja katsoi eka meitä ja kookieta. Jungkook vain kohautti olkapäitään muka niin ettei tietäisi asiasta vaikka hän tiesi varsin hyvin tästä.
"Tahdoimme pitää sinulle yllätysjuhlat kun pääsit kotiin!" tae huudahti.
"No yllätyin kyllä!", jimin nauroi ja halasi meitä kaikkia.
{Kookie}
•
•
Miksi Tae katsoi yoongi noin? Eikai.. Eikai vaan. En usko. Menimme syömään kakkua jonka Jin oli leiponut. Meidän piti syödä se vasta hetken päästä mutta Jinillä oli nälkä.
Ohgaad mä en vaan osaa tehä näist jänniä!
