Sinä olet nyt meidän kanssamme

Luku 5 - Salainen lampi

Maggie haastava katse tuntui porautuvan suoraan lävitseni. Kurkkuuni nousi epämääräinen möykky ja käteni hikosivat. Vaikka olin yleensä aina sanavalmis, Maggien kanssa muutuin täysin erilaiseksi. Tämän tytön kanssa minulla oli niin paljon hyviä muistoja joten en pystynyt ajattelemaan selkeästi. En tajunnut miksi minun haukkumiseni tuntui olevan tuolle noin helppoa. Olinhan minä tehnyt väärin, mutta en minä pystyisi käyttäytymään tuolla tavalla.

"Sinulla on näköjään taas uusi jätkä", Maggie sanoin ivallisesti luoden hymyilevän katseen Tonyyn.

Halusin sanoa vastaan mustahiuksiselle pahattaralle, mutten vain voinut. Kehoni jokainen solu tuntui vastustavan Maggien kanssa riitelyä. Yritin sysätä tunteeni ja käyttäytyä niin kuin kenen tahansa muun valittavan henkilön kanssa. Pala palalta muistot alkoivat kuitenkin tunkeutua tajuntaani. Niin hyvät kuin huonot muistot valuivat filminauhana silmieni edessä. Lopetin taistelun ja annoin todellisuuden ympärilläni sumentua. Vajosin ajatuksiini, vajosin tutkimaan muistojani.

Makoilin parhaan ystäväni vierellä tuon leveällä sängyllä. Hän oli taas innoissaan kertomassa treffeistä poikaystävänsä Liamin kanssa. Minua ei oikeastaan kiinnostanut sillä tunsin sisälläni pienen kateuden piston. Muutama vuosi sitten Liam oli tunnustanut tunteensa minua kohtaan, mutta minä hölmö en ollut vastannut mitään. Niimpä menetin pojan ja pian hän olikin jo Maggien kanssa yhdessä. Yritin olla onnellinen heidän puolestaan, olivathan he olleet jo hieman alle kaksi vuotta yhdessä. Maggie rakasti Liamia, niin paljon kuin kuusitoista vuotias tyttö voi edes rakastaa.

"Hän on niin ihana! Mutta noniin asiasta toiseen, tämän iltaiset bileet Liamin kämpällä. En pääse tulemaan typerän perheillallisen takia, joten mene sinä ja kerro sitten tapahtumista minullekkin", Maggie selitti selvästi innoissaan.

Minä vain nyökkäilin ystäväni sanoille. Bileet todellakin tulivat tarpeeseen.

***

Istuin Liamin sängyllä juttelemassa pojalle. En edes tiedä missä vaiheissa näitä juhlia olin tänne päätynyt, mutta mukavaa ainakin oli. Poika oli yllättävän hyvää seuraa, tosin olin jo sen verran humalassa etten kunnolla edes pysynyt mukana keskustelussa. Liam oli myös samanlaisessa tilassa joten meidän tyhmät jutut eivät haitanneet kumpaakaan.

"Onko täällä sinusta kuuma?" valitin laskien tyhjän tölkin pojan yöpöydälle.

"On, aivan liian kuuma", Liam sanoi irvistäen ja ennen kuin huomasinkaan poika oli heittänyt paitansa lattialle.

Katseeni harhaili tuon lihaksilla ja jostain syystä tunsin käsittämätöntä vetoa poikaa kohtaan. Halusin vain heittäytyä pojan syliin ja suudella tätä. Minusta tuntui, että Liam ajatteli samalla tavalla. Joten sen enempää ajattelematta nojauduin pojan puoleen ja asetin huuleni tämän omille. Onnekseni Liam vastasi suudelmaani. Poika maistui kaljalta, mutta ei se menoa haitannut. Halusin vain jäädä tähän hetkeen ikuisesti.

Pian kuulin oven aukeavan ja olin jo aikeissa häätää tulijan pois kunnes nostin katseeni. Maggie. Hän seisoi oviaukossa järkyttyneenä, tietenkin.

"Maggie..." minä ja Liam henkäisimme lähes yhtäaikaa.

Mitä minä olinkaan mennyt tekemään.

Kun olin edennyt muistoissani siihen hetkeen, kun petin ystäväni palasin maanpinnalle. Purin pienesti huultani ja soin vielä muutaman ajatuksen aiheelle. Liamin kanssa suutelun jälkeen olin vielä kertonut vihaisena Maggien haukuista tämän vanhemmille vähän kaikenlaista tytöstä. Vanhemmat olivat tietenkin huutaneet Maggielle ja hänen vihansa minua kohtaan oli vain kasvanut.