Sinä olet nyt meidän kanssamme

Luku 6 - Jääkiekko

Saavuimme pian pienelle hotellille, joka ei nyt näyttänyt kovin viihtyisältä. Rakennus oli puinen, väriltään punaruskea. Siristelin silmiäni tutkaillen ympäristöä. Pihalla oli muutama omenapuu ja pari kuihtunutta kukkaa. Tuhahdin halveksuvaan sävyyn ja hyppäsin ulos Nickin pysäytettyä auton. Lähdin kävelemään suoraan kohti sisälle vieviä lasiovia. Sisälle päästyäni nyrpistin nenääni. Aula oli rumasti sisustettu ja vanhan näköinen. Nick ei näyttänyt ottavan pahasti ulkoasua vaan käveli reippaasti vastaanottotiskin luo. Taso täällä taisi olla erilaista kuin Nashvillessä.

"Haluan mennä katsomaan jääkiekkopeliä. Olen kuullut, että täällä on hyvä jäähalli", Corey sanoi virnistäen.

"Jääkiekko on tylsää, mennään katsomaan mielummin jalkapalloa", Tony ehdotti.

"Ai haluatko sinä katsoa ikuisuuden kuinka hikiset miehet juoksevat pallon perässä?" Corey sanahti takaisin.

Tony katsoi blondia poikaa loukkaantuneena ja käänsi odottavasti katseensa minuun päin. Hän kai odotti minun sanovan kumpi laji on parempi. Minua ei oikeastaan urheilun seuraaminen kiinnostanut, mutta jääkiekonpelaajat olivat komeampia.

"Sori Tony, mutta kallistun jääkiekon puoleen", sanoin naurahtaen.

Nick oli siinä välissä onnistunut hommaamaan meille huoneiden avaimet ja palasi luoksemme.

"Okei tämän päivän sunnitelma: Sofia ja Corey menevät jääkiekkopeliin ja minä menen Tonyn kanssa katsomaan jalkapalloa" Nick tokaisi virnuillen, hän oli ilmeisesti kuullut keskustelumme.

Katselin poikia hieman epäilevänä koska en tiennyt tulisiko minun ja Coreyn kahdestaan olemisesta kiusallista. En kuitenkaan halunnut kieltäytyä sillä suunnitelma taisi sopia muille. Tyydyin nyökkämään vastaukseksi. Nick heitti minulle avaimet ja pian lähdinkin suuntaamaa omaan huoneeseeni.

Huoneeseeni päästyä yllätyin positiivisesti, huone oli hyvin viihtyisän näköinen. Sisustus oli vaalea ja kotoisan oloinen. Ehkä paras näkemäni hotelli tällä reissulla. Hymyillen aloin tonkia matkalaukkuani ja vaihdoin jo valmiiksi vaatteet tulevaa peliä varten. Jalkaani vedin vaaleansiniset farkut, joissa oli reikiä ja paidakseni valitsin valkoisen puolipitkähihaisen. Laitoin kaulaani vielä korun jossa oli pieni kultainen sydän. Sitten tein itselleni uuden meikin ja kietaisin hiukseni siistille nutturalle. Nyökkäsin tyytyväisenä ulkonäölleni ja istahdin pehmeälle sängylle.

***

Olin varmaan kaksi tuntia istuskellut sängyllä, lukenut hotellin esitteitä ja katsellut ikkunasta avautuvaa näkymää kaupungille. Onnekseni Corey tuli pelastamaan minut tylsyydeltä, hän nimittäin koputti oveeni ja tietenkin minä juoksin samantien avaamaan.

"Lähdetäänkö hallille, siellä alkaa peli tunnin päästä?" Corey kysäisi siistien vaaleita hiuksiaan.

Nyökkäsin pojalle hymyillen ja nappasin oven vieressä naulakossa roikkuvan laukkuni mukaan. Vedin vielä kevyen farkkutakin ylleni ja lähdin Coreyn perässä kohti ulko-ovia. Oville päästyämme suuntasimme Coreyn auton luo. Avasin mustana kiiltävän audin oven ja istuin etupenkille. Minun oli pakko myöntää, että pojan auto oli hienompi kuin Nickin. Irvistin ajatukselle ja Coreyn istuessa viereisellä paikalla laitoin radion kovalle. Valitsin ensimmäisen kanavan minkä löysin ja sieltä alkoi soimaan jokin hyvin tuttu kappale, jonka nimeä en nyt vain sattunut muistamaan. Aloin hyräillä biisin melodiaa ja sain Coreyn naurahtamaan. Loin paheksuvan katseen blondiin poikaan ja tämän käynnistäessä auton käänsin katseeni kaupunkiin päin.

"Saat sitten selittää minulle mitä pelissä tapahtuu, en ole koskaan katsonut jääkiekkoa" sanahdin pojalle virnistäen.

"Oikeasti?"