Forever Smile \ M.G

~1~

Haley

Katselen huonettani. Se on muuttunut viimeksi, kun olin täällä. Lähdin noin 5 vuotiaana Englantiin Lontooseen äitini mukaan. Nyt, kun häntä ei enää ole, tulin takaisin. 

Huone oli vaalea. Siellä oli sänky ja sohva samana. Valkoinen matto, jossa oli tummia kohtia. Työpöytä, vaatehylly ja musta riippunojatuoli. Seinillä oli kaksi isoa ikkunaa ja yksi pieni.
Huone oli kaunis. 

Purkasin vaatelaukkuni hyllyyn ja asettelin tavaroita sopiville kohdille. Kun olen valmis, hypin vaalean omakotitalon rappuset alas olohuoneeseen, josta keittiöön. Isä istuu pöydän ääressä ja katsoo jotain lappua. Tuo antaa lapun hymyillen minulle. Katson lappua kummissani. 

Olet päässyt kouluumme. Tervetuloa. Koulusi alkaa 8.9.16
Luin lapusta osan. Tottakai Norjaksi.

"Se on hyvä koulu" isä sanoi hymyille ja jatkoi "siellä on kuulemma ne Marcus ja Matteus"
"Marcus ja Martinus" korjasin. Itse en fani ole, mutta kaikki tykkäsivät heistä edellisessä koulussani. Joten jotain heistä tiedän.
"Vai niin. No, kuitenkin sinulla on kaksi päivää ennenkuin koulu alkaa. Huomenna menet tutustumaan kouluun ja hakemaan lukujärjestyksen ja muita juttuja"

Nyökkäsin ja menin eteiseen. Laitoin kengät jalkaan ja lähdin tutkimaan lähialuetta.

Pitäisi hankkia uusi hakija, jolta saisin röökiä.
Isähän tästä ei tiedä mitään.

----

Katselin maisemia auton ikkunasta. Eteeni ilmestyi iso koulu. Se näytti aika samalta kun kuvassa mutta pihalla oli paljon penkkejä ja pöytiä. Kävelen sisään. Naamani valahtaa heti ilmettömäksi. En aijo näyttää tunteitani. Minua ei kiinnosta enää.

Käytävillä ei ole oppilaita. Kaikki ovat tunneilla. Näen vain yhden tytön kävelevän nopeasti tänneppäin. 

"Hei, olen Erika, luokallasi. Minun täytyy esitellä sinulle koulu." tyttö puhui. Hänellä oli tumma iho ja pitkät ruskeat kiharat. Hän näytti ikäiseksi vanhemmalta.
"Mmm... hei. Haley" sanoin esitellen itseni hiljaa. Lähdimme kohti kirjastoa. Se oli pieni ja tietenkin täynnä kirjoja. Menimme ruokalan seuraavaksi. Se oli iso. Pöytiä lähekkäin monien tuolineen.

Olimme käyneet koko koulun läpi yhdessä oppitunnissa. Menimme nyt rehtorin kansliaa kohti. Koputin oveen ja itse rehtori pääsi avaaman.
"Tulin hakemaan lukujärjestystäni" sanoin naiselle.
"Tuossa ja tässä on vielä kaapin avaimesi. Neiti Berge" rehtori ojensi minulle kamat ja poistuimme Erikan kiittäen. "Nähdään ylihuomenna" Erika huikkaa minulle, minun jo suuntaavan pois. En vastaa tuolle vaan lähden ulos.

---

Herään aamulla isään.
"Pihalla on hyvä keli. Voit mennä katsomaan rantaa"

Haukottelin maireasti. Nousin istumaan. "Juu, isä". Isä lähti huoneestani. Rannalla olisin vain pikineillä ja kaikki näkisin minun vaalean ruman vartalon ja ranteeni. Niistä en puhukkan. Mutta menen isän iloksi. Hänelle olen kiltti enkelilapsi. Hän ei tiedä miten pahasti olen loukkaantunut kaikesta, mitä isäpuoleni teki minulle. Tai äidille.

Puen pikinit, joiden päälle kivan paidan. Siinä kuitenkin on pitkät hihat.

Lähdin rannalle kävellen, sillä se oli sopivan lähellä. Olin selvittänyt sen olinpaikan aiemmin.
Ranta oli iso. Ei valtava, mutta sopiva. Siellä oli paljon väkeä.

Etsin vapaan paikan ja laskin tavarani siihen. Levitin viltin hiekalle. Tahdon mielummin vain katsella ihmisiä, kun mennä uimaan. Menin istumaan viltille ja suljin silmäni. En muistanutkaan kuinka ihanaa Troforossa on.
Vedon syvään henkeä ja päästin ulos.
Yhtäkkiä tunsin jonkin törmäävän päähäni. Aukaisin silmäni ja näin rantapallon vieressäni.
"Olen pahoillani" kuulin takaani pojan äänen. Käännyin ja näin todella komean pojan. Hänellä oli ruskeat hiukset ja kauniit silmät.

"Ei mitää" sanoin mutisten.
"Olen muuten Jimmy" tuo kertoi hymyili.
"Haley"
"Kaunis nimi, Haley. Tahdotko tulla pelaamaan" tuo ehdotti. Tottakai minä menen tuommoisen komistuksen kanassa. Mutta vain, jotta olisi jotain tekemistä. En aijo kiintyä kenenkään.
"Voin minä kai tulla" sanoin hiljaa.
Keräsin kamani ja lähdin Jimmyn kanssa pelaamaan.

___

Olin taas koulun pihalla. Etsin katseellani Jimmyä. Olisi ehkä hauska jos olisimme läheisempiä.
"Moi Hayl" joku basic bitch sanoi tullen viereeni.
"Hei. Olen muuten Haleyn" sanoin ihmetellen.
"Ihan sama. Olen Nadia. Olen luokallasi"
Hänellä oli vaaleat hiukset ja täydellinen vartalo. Hän oli 4 kaverinsa kanssa.

He olivat varmaan jotain suosittuja. Minua ällöti he ja heidän puolialastomaton tyyli.

Paitsi, olisin heidän kanssa saisin varmaan enemmän huomiota. Tosin kuin viime koulussa.
"Kiva"
"Tuutsä meidän kanssa" tuo kysyi. Näin hänen kätensä menevän laukkuunsa ja hän nosti sieltä "huomaamattomasti" tupakka-askin. Olen jäänyt koukkuun. Nyökkäsin vastaukseksi.
Menimme istumaan puun alla olevaan pöytään.
"Hayl, voitko hakea mun matikan kirjan mun laatikosta" Nadia kysyi, tai no käski, sillä hän jo ojensi jo avaintaan. Otin sen häneltä ja lähdin sisälle. En tiedä miksi halusin olla hänen kanssaan.
Tupakka houkutteli.

Kaapin numero oli 117. Omani oli 121. Lähdin omalle kaapilleni. 124, 123, 122, 121, en tarvitse vielä mitään omastani. Siellä ei edes ollut mitään mitä tarvitsisin. 120, 119, 118, ja 117. Avasin kaapin. Se oli tapetoitu vaalean punaisella ja siellä oli vaikka mitä kauneus tarvikkeita.

Löysin matematiikan kirjan, mutta löysin jotain muutakin. Kirjan takana oli laatikko. Katsoin sinne ja näin tupakka- askin. Ei Nadia mikään enkeli tyttö ole. Lahjoo, jotta saa kavereita.

Lähdin kirjan kansaa takaisin pihalle. He eivät enään olleet samassa paikassa. Menin tyhjän penkin viereen. Pian tytöt tulivat.
"Missä olitte" kysyin
"Kävimme katsomassa meidän kavereita" Nadia kertoi.
"He eivät oikeesti tykkää meistä" ryhmän blondi sanoi. Nadia mulkaisi häntä.
Ketähän olivat nämä kaverit jotka eivät tykänneet näistä tytöistä. Heidän kavereita, ei montaa.
Eivät tykkää heistä, tosi monta.

Lähdin sisälle kaapilleni muiden menevä jo luokkaan. Käytävällä ei ollut enää paljon oppilaita. Avasin kaapin ja laitoin sinne hupparini. Tiputin avaimeni lattialle. Päästin turhautuneen huokasun. Olin juuri nostamassa avaimia kun joku nosti ne puolestani.
"Kiitos" mutisin.
"Ei mitään" joku poika vastasi. Ääni kuulosti todella tutulla.

Välissämme oli vain kaappini ovi. Laiton sen kiinni ja näin pojan hymyilevän minulle.

Hope u like :3

Laitan tähän loppuun aina lukuun liittyvän kysymyksen. Jos en keksi hyvää niin laitan vaa jonku random kysymyksen.

Luvun kysymys: Ootteko koskaan muuttanu / jos ootte niin montako kertaa?