Dear Diary

Hämmennys-yliannostus

20.7.2013
Day II
London

10.02
On varmaan parempiakin tapoja herätä kuin saada kaksi lasillista kylmää vettä päälleen.

Tänään en kuitenkaan saanut kokea parempia tapoja herätä.

Sillä herrat Styles ja Malik saapuivat puolisen tuntia sitten huoneeseeni. Molemmilla lasit vettä mukana, jotka.he.kaatoivat.suoraan.päälleni!!!

Se vesi oli kylmää...

Kiljuttuani kuin hullu veden kylmyydestä, juoksin suoraan lämpimään suihkuun. Liam kertoi, että pojat olivat tulleet nauraen alakertaan tyhjät vesilasit käsissään.

Nyt suihkun jälkeen kun kirjoitan, makoilen pelkät alusvaatteet päälläni sängyllä. Pitäisi mennä syömään.

10.56
Tulin juuri Niallin huoneesta. Aamupalan syötyäni ryntäsin hänen huoneeseensa ja hyppäsin sängylle tämän päälle. Ilmoitin vain että haluan cuddlata jonkun kanssa joten hän otti minut muutamalla sulavalla liikkeellä peiton alle kainaloonsa ja lukitsi jalkamme ristiin. Ni on ehkä maailman mukavin veli!

Muuten, ennen kuin menin aamupalalle, ja päälläni oli vielä pelkät alusvaatteet, olin menossa käymään vessassa. Aivan perus asia, joka pitäisi osata hoitaa nopeasti ilman ongelmia. Tietenkään en osaa tehdä asioita niin kuin pitäisi.

Vessa sijaitsee vierashuoneen ja Louisin huoneen välissä, joten se on minun nukkumapaikkani vieressä. En viitsinyt pukea päälleni kahden metrin matkaa varten, joten lähdin pelkillä alusvaatteilla huoneesta.

Tietenkin herra Tomlinson seisoi käytävässä.

Törmäsin Louisiin aivan täysiä, pelkät alusvaatteet päälläni. Sillä hetkellä olisin vain halunnut kadota maan alle.

Louis kuitenkin tarttui käteeni, etten olisi kaatunut. Ihmettelin sitä, ennen kuin näin hänen katseensa. Nälkäinen katse ahmi vartaloani joka sentiltä. Kunnes Louis tajusi mitä teki. Hän käänsi katseensa nopeasti ja punastui. En olisi uskonut että Louis Kylmäkasvo Tomlinson osaa punastua.

No nyt on sekin nähty.

Tuon jälkeen Louis päästi irti kädestäni, mumisi jotain joka kuulosti hieman siltä kuin hän olisi sanonut 'katsoisit eteesi' ja pyyhälsi pois. Kävelin siinä sitten typertyneenä vessaan hoitamaan asiani ja menin takaisin huoneeseeni. Oliko tuo käytös sinustakin vähän omituista, rakas kirjaseni?

No, kuitenkin, aamupalalla hämmennyin Liamin letunpaistotaidoista. Siis Harry oli tehnyt taikinan, joo, mutta Liam paistoi ne kuin mestari. En osaisi itse heitellä lettuja sillä tavalla, ja sinä tiedät sen.

23.47
Hei taas.
Haluat varmaan tietää mitä tässä välissä on tapahtunut.
Niin minäkin.

Ensinnäkin, aamupäivällä, edellisen kirjoituksen jälkeen lähdin ihan normaalisti lenkille. Juoksin poikien läheistä pururataa pitkin, reittiä jonka Liam minulle neuvoi. Palatessani tapahtui jotain omistuista. Juoksin metsäpolkua, ja satuin vilkaisemaan alaspäin. Älä kysy, miksi tein niin, en tiedä itekkään XD
Kuitenkin, takaisin asiaan.
Juoksin siis, ja onnistuin törmäämään johonkin, jonka seurauksena kaaduin niin että taitoin nilkkani. Tämä edessäni seisova henkilö naureskeli ja kysyi että oliko minulla tänään joku törmäilypäivä. Tunnistin tuon vitsailevan äänen, joka lähti kenestäkään muusta kuin Louis Tomlinsonista. Olin kuullut hänen puhuvan näin vain ystävilleen, mistä nyt tuuli? Kuitenkaan se ei ollut omituisinta mitä hän teki. Hän kyykistyi tasolleni ja kysyi sattuiko minuun. Louis Tomlinson kyykistyi tasolleni ja kysyi SATTUIKO MINUUN!!!!! Niinkun mitä on tapahtunut. Hämmennykseltäni en kerennyt vastaamaan mitään ennen kuin tämä tarttui käsiini ja nosti minut pystyyn. Vinkaisin laskiessani painoa vasemmalle jalalle. No jipii, nyrjähtänyt nilkka tästä vielä puuttuikin... kuitenkin, Louis huomasi tämänkin ja mitään kyselemättä nosti vasemman puolen käteni olkapäidensä yli ja nosti lähes koko painoni kannateltavakseen ja lähti kuljettamaan meitä taloaan (1D taloa) kohti. Se oli hämmentävin lenkin lopetus vähään aikaan.

Talolle päästyä hänen huolenpitonsa ei loppunut siihen, jota olin lähinnä olettanut. Hän oikeasti kantoi minut vessaan saakka ja istutti pytylle palaten vähän ajan päästä särkylääkkeen, sideharson ja niitten kiinnikkeitten (mikä niitten nimi on??) kanssa ja alkoi sitomaan nilkkaani sillä harsolla. Tämä mies on hämmennystä tuottavin ihminen.
Hänen sidottua nilkkani hän nosti minut ylös pytyltä ja käski laskemaan painoa jalan päälle. Irvistin kivusta ja hän ojensi minulle särkylääkkeen ja lasin vettä. Mistä hän sen lasinkin oli taikonut??? Tämän jälkeen hän kantoi minut huoneeseeni ja laski minut sängylle. Kiitin häntä hämmentyneenä jolloin hän väläytti hymyn. Oikeasti, hämmentävää.

Lojuin huoneessani ruokaan saakka. Tuolloin raahauduin huoneestani seiniä tukena käyttäen alas. Alas päästyäni (siinä meni oma aikansa) Ni oli törmätä minuun ja säikähti. Hän onneksi auttoi minut pöytään kummempia kyselemättä. Koko ruokailun ajan Louis ja minä olimme molemmat hiljaa, muut juttelivat. Välillä vilkuilin häntä hyvin awkwardisti, mutta niin hänkin minua.

Ruokailun jälkeen vietin huoneessani aikaa (oli hiton tylsää, sanon vaan), kunnes Liam tuli huoneeseen. Juttelimme ja nauroimme yhdessä joka oli yllättävän mukavaa. Pian kuitenkin mukavuus muuttui kiusallisuudeksi. Sillä Liam suuteli minua. Suoraan suulle. En vastannut suudelmaan ja vetäydyin siitä nopeasti. Ryntäsin nopeasti vessaan.
Palasin huoneeseeni kuitenkin pian. Liam oli yhä siellä. Hän pyysi minulta anteeksi ja sanoin että se oli ihan ok. Kuitenkin pyysin häntä lähtemään.
Tänään on tapahtunut jo liikaa hämmentäviä asioita.

Mutta vaikka kuinka toivoin, eivät ne siihen loppuneet. Ehei.

Aijoimme taas katsoa elokuvan poikien kanssa. Oli minun vuoroni päättää joten laitoin pojat katsomaan Nanny McPheetä. Perusteluiksi kerroin kuinka söpö Thomas Brodie-Sangster on, jolloin kuulin Louisin tuhahtavan takaatani tämän vallatessa sohvan kulman itselleen. Noustessani lattialta -olin laittanut DVD koneeseen- analysoin mahdolliset istumapaikat. Louisin viereen sohvalle vai toiselle sohvalle Liamin viereen. Harry oli hakemassa popcornia. Niall ja Zayn istuivat sylikkäin -aww- nojatuolissa, joten se ei ollu vaihtoehto. Päätin istua Louisin viereen, en halunnut istua Liamin viereen. Pian Harry tuli joten kaukosäätimen haltijana pystyin laittamaan elokuvan pyörimään.

Jossain vaiheessa elokuvaa tunsin jonkun tuijottavan minua. Käänsin katseeni Louisiin joka tuijotti minua herkeämättä. Yritin olla huomioimatta tuijotusta ja keskityin elokuvan katsomiseen.

Jossain vaiheessa huomasin että minulle alkoi tulla kylmä. Vilkaisin poikia: Ni nukkui Zaynin sylissä ja Liam ja Harry olivat keskittyneinä elokuvaan, Harryn melkein palvoessa sitä. Hän on outo, voin sanoa. Viimeisenä vilkaisin Louisiin. Hän oli kääriytynyt vilttiin ja katsoi elokuvaa popcorn-kulhon kanssa. Koska Niall oli nukahtanut, hän oli ominut kulhon itselleen. Yritin vaivihkaa kiskoa vilttiä Louisilta, mutta hän huomasi surkeat yritykseni. Hän tuhahti virnistäen ja nosti kättään niin että hänen kylkensä oli viltistä paljas. Meni hetki tajuta mitä hän halusi. Hän halusi minut kainaloonsa viltin alle. Siirryin vaivihkaa sinne päin. Louis tuhahti ja tarttui lantiooni kiskaisten minut melkein syliinsä ja laski kätensä selkäni taakse. Hän kysyi minulta oliko tämä ok kuiskaten korvaani ja minä nyökkäsin ujosti. Painauduin varovasti hänen lämmintä kylkeään vasten ja nojasin pääni kevyesti hänen olkapäälleen. En tiedä mistä tuo puuskahdus tuli. Hän säpsähti mutta rentoutui nopeasti. Olin jo nostamassa pääni hänen olkapäältään, mutta hän painoi pääni takaisin olkapäälleen. Jatkoimme elokuvan katsomista.

En tiedä milloin nukahdin, mutta tuosta seuraava muistoni oli jonkun käsivarsilla. Aioin juuri sanoa jotain, kunnes kantajani (mitä??) keskeytti minut ennekuin ehdin kunnolla edes avata suutani. Hän kertoi että oli viemässä minua huoneeseeni, jolloin tunnistin henkilön Louisiksi. Hän laski minut pian sängylleni, jolloin olin jo täysin hereillä, teeskentelin vain unista. Hän suukotti otsaani kevyesti ennen kuin lähti varmaan omaan huoneeseensa, mistä minä voisin tietää. Hänen lähtönsä jälkeen vaihdoin yövaatteet päälleni, kaivoin sinut piilostani, kiipesin sängylle ja aloin kirjoittaa. Ja tässä sitä ollaan.

Oli kyllä hyvin mielenkiintoinen ja hämmentävä (en halua edes alkaa laskea kuinka monta kertaa olen kirjottanut sanat hämmenys ja hämmentävä, ihan liikaa) päivä. Sen huomaa myös tekstin määrästä, olen pahoillani mate.
Menen nyt nukkumaan, joten me nähdään huomenna,
Heihei!