Päästän irti kaikesta

Hyviä aikoja

-Melissa ja Matthew tulkaas tänne!
Huusin kaksosillemme yläkertaan.
-Niiiin? He kysyivät.
-Kumpikohan teistä rikkoi tämän lautasen? Kysyin.
He osoittivat toisiaan, mutta vihdoin Matthew myönsi, että rikkoi lautasen.
-Voi teitä. Jäätelöä? kysyin ja silitin heidän päitään.
- Jooo! he huusivat ja menivät hakemaan isänsä.
-Mitäs nyt? Jack kysyi minulta hämmästyneenä.
-Mennään jäätelölle. Minä ajan! sanoin ja otin auton avaimet.
Kävelimme autolle ja lähdimme kohti ostoskeskusta.
Melissa ja matthew nyt 16 vuotiaita
-Ja missäs sitä ollaan oltu?
-Kavereiden kaa. Melissa vastasi tyynesti.
-Polttamas. Just kidding. Kavereiden kaa. Matthew vastasi virne naamallaan.
-Kello on yksi yöllä, hyvä jumala sentään! Jack huusi.
-Hei rauhotu. Osataa kyl pitää huolta toisistaa. Matthew ja Melissa sanoivat ja halasivat. Tätä ei näe usein.
-Noh, menkääpäs nyt nukkumaan!
sanoin ja he juoksivat omiin huoneisiinsa.

-Hyviä aikoja. huokasin ja katsoin kuvaa heistä takan päällä. Kävelin takan luo ja otin kuvan Jackista käteeni.
-On ikävä sinua. sanoin hiljaisesti ja laitoin kuvan takaisin takan päälle.
Auto ajoi pihaan ja oveen koputettiin.
Avasin oven ja halasin Melissaa ja Matthewia. Halasin myös lapsenlapsiani. He halasivat takaisin ja olin onnellisin mummo koko maailmassa.

//Tää oli si vika luku ja anteeks jos se on liian lyhyt ja aika tylsä. Ei oo motii täl hetkel mihinkää fml. kiitti ku luit ja luv u❤//