Pako Vanhasta

IV

Aamu valkeni ja oli Bonnien aika mennä kouluun. Saatoin tyttöä vähän matkaa koululle ja sitten käännyin joelle. Voisin siellä veden solistessa kirjoittaa päiväkirjaani ihan rauhassa. Joelle saavuttuani istahdin kivelle, mutta hetken kuluttua jokin keskeytti minut.

Kavioiden kopinaa. Oliko täällä päin hevosia? Oli varmasti, mutta en ole ennen nähnyt. Kerta se oli ensimmäinenkin. Puskan takaa tuli musta hevonen ratsastaja selässä. Ratsastajalla oli huppu päässä, joten en nähnyt hänen kasvoja ollenkaan. Ratsastaja oli kuitenkin selvästi leveä harteinen mies.

Mies ratsasti lähemmäs minua ja sitten hyppäsi pois hevosen selästä. Minä nousin ylös ja odotin, että mies ottaisi huppunsa pois nähdäkseni miehen kasvot. -Camille?, matala ääni sanoi hupun takaa. Mies otti hupun pois ja tunnistin heti hänen kasvot. Kasvot meneisyydestä, kasvot joita en ikinä unohtaisi.

Silmäni rävähti auki ja otin vaistomaisesti taka askelia samalla kun aloin keräämään voimaa ympäristöstä. Se ei ollut helppoa. Eric virnisti ivallisesti. -Olen etsinyt sinua kymmenen vuotta ja mietin miten voit pysyä niin hyvin piilossa, mutta tietenkin fiksuna tyttönä olet taipunut tavallisen ihmisen tasoon. En uskonut, että vajoat niin alas, Eric sanoi. En ollut käyttänyt yhtään taikaa, jolloin minusta ei jäänyt taika jälkeä.

-Mitäköhän sinulle on ehtinyt tapahtua kymmenen vuoden aikana, Eric mietti, mutta en vastannut.
-Ei sillä oikeastaan ole väliä, mutta osaatkohan taikoa, Eric sanoi ja keräsi voimillaan sähköpalloin joka lähti minua päin parissa sekunnissa.

Keräsin itselleni muurin johon isku osui. Sen jälkeen sain viellä kaksi samanlaista, mutta ne rikkoitivat minun muuriin. Muuri oli hyvin heikko ja minulla oli paljon vaikeuksia edes saada se aikaan. En ollut taikonut yhtään kymmeneen vuoteen joten taitoni oli heikot, mutta ennen olin hyvin taitava ja voimakas velho ja siitä oli vieläkin jotain pientä jäljellä.

Eric käveli ihan muurini viereen. -Osaat vieläkin. No odotas hetki niin tulen takaisin, Eric sanoi ja hävisi puiden taakse.