Pako Vanhasta

VIII

Heilutin viellä ikkunasta katsovalle Bonnielle. Hakisin hänet viikon päästä pois hoitotädiltä. Nyt kuitenkin tämä tilanne vaati tätä.

Kotona rupesin siivoamaa Bonnien tavaroita piiloon. Siivosin myös muuten taloa. Kun sain siivottua söin muroja ja kävin suihkussa. Sitten menin nukkumaan.

Nukuin niin huonosti. Heräilin vaikka kuinka monta kertaa yön aikana. Lopulta nousin kunnolla ylös ja menin pesemään kasvoja. Tunsin outoa kihelmöintiä päässäni ja tajusin että Eric oli tulossa.

Puin päälleni ja katsoin pihalle. Siellä ukkosti ja salamoi. Tunsin Ericin seisovan takanani. Loin itselleni suojamuurin ja käännyin katsomaan Ericiä suoraan silmiin.

-Poistin yhteytesi muihin ja sinä et saanut apua, mutta silti jäit tänne heikkojen voimiesi kanssa. Yritätkö suojella jotain?, Eric sanoi. Minä en vastannut mitenkään. -Tunnen vasta syntyneen taijan vaikka sinä et ole vastasyntynyt, Eric sanoi ja sai minut hermostumaan, mutta sitä en näyttänyt ulospäin.

-Tee mitä teet, sanoin ja poistin suojamuutin. -En näe fiksuudestasi häivähdystäkää, Eric sanoi ja sai minut hymähtämään. -Sinä tulet vielä katumaan, sanoin ja Eric naurahti. -Sinä et sitä näe, Eric sanoi. -Ehkä niin, mutta ei se minua haittaa. Minä olen elänyt hyvän elämän, en kadu mitään. Minä en kostaisi kenellekkään, sanoi rauhallisena.

-Hyvä on. Ajattele miten haluat, Eric sanoi ja huomasin että ärsytykseni oli mennyt perille. Eric keräsi ympäriltään voimia ja minä vain katsoin rauhallisena häntä. En olisi uskonut olevani näin rauhallinen, mutta olin.

Eric nosti kätensä minua kohti, mutta sitten laski sen. Hän katsoi ensin minua ja sitten ympärillensä. Eric käveli huoneesta toiseen ihan kuin etsien jotain. Sitten hän palasi eteeni ja virnisti.

-Mitäköhän kaikkea sinulle on tapahtunut? Sinä olet ainakin lopettanut taikomisen ja muuttanut pois Brentin luota. Melkein voisi olla jo varma että suojelet jotain, Eric sanoi ja sai otsalleni ilmestymään pari ryppyä, mutta pysyin silti hiljaa. -Lasta ehkäpä, Eric sanoi.

-Missäköhän tyttö on, hoidossa?, Eric sanoi virnuillen. En uskonu Ericin olevan niin nopea, mutta hän oli kehittynyt paljon. Eric katsoi minua silmiin ja sitten hän oli taas poissa. Tiesin minne hän meni ja seurasin häntä samalla taijalla vaikka en ollut täysin varma onnistusinko siinä.